Asuinympäristön ominaisuuksien yhteys kuluttajien arvoihin : Asuinympäristötutkimus Espoon Leppävaarassa
Keskifrantti, Susanne (2010)
Keskifrantti, Susanne
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179501
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179501
Tiivistelmä
Mahdolliseen omaan asuntoon kohdistuu todella suuria odotuksia. Asunnonosto on yksi elämän suuria päätöksiä ja asunto kallis investointi sekä sen ostajalle että rakennuttajalle, etenkin pääkaupunkiseudulla. On molempien edun mukaista, että asuntoja ja niiden ympäristöjä rakennettaessa otetaan jo suunnitteluvaiheessa huomioon asiakaslähtöinen näkemys.
VOCUP-projekti (The Voice of Customers in the Construction and Development Process of Housing) käynnistettiin Ruotsissa vuonna 2007. Projektin tarkoituksena on nimenomaan pyrkiä tuomaan kuluttajalähtöistä näkökulmaa asuinalueiden rakentamiseen tulevaisuudessa. Tämä opinnäytetyö käsittelee suomalaisen tutkimuksen vuoden 2008 aikana Espoon Leppävaarassa tehtyä osatutkimusta, johon osallistui yhteensä 41 vastaajaa. Vastaajat olivat viimeisen vuoden sisällä ostaneet tai harkinneet ostavansa asunnon Leppävaarasta. Heidät rekrytoitiin puhelimitse ja asuntonäytöiltä.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty means-end-teoriaan perustuvaa puolistrukturoitua laddering-haastattelumenetelmää. Tässä tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa arvioitu asuinympäristöä
yhdistämällä laddering-menetelmään vastaajien kiertämä kävelyreitti, jonka varrelle sijoittui neljä eri arviointikohdetta. Opinnäytetyöllä on ollut kaksi tavoitetta: ensinnäkin selvittää, mitkä konkreettiset ominaisuudet arviointipaikoissa ovat vastaajille merkityksellisiä
asuinympäristön valinnan kannalta ja minkälaisia tavoitteita ja arvoja vastaajilla on niiden arvostuksen takana. Toiseksi tarkoitus on tutkia laddering-menetelmän soveltuvuutta asuinympäristötutkimukseen.
Tutkimustulokset heijastavat paljolti aikaisempia tutkimuksia asumisviihtyvyydestä. Tulosten perusteella eniten ajatuksia herättäneet konkreettiset ominaisuudet olivat palvelut, liikenneyhteydet ja kulkuväylät, arkkitehtuuri sekä luontoaiheet. Palveluihin liitetyt arvot olivat selvästi monipuolisimmat, ja käytännöllisyyden lisäksi niitä arvostettiin myös rentoutumisen välineinä. Luontoaiheiden arvostus oli suurta, sillä niiden vaikutus kaupungin keskellä koettiin myös rentouttavaksi, rauhoittavaksi ja esteettiseksi. Arkkitehtuurin tiiviys nostettiin esiin
yksityisyyttä heikentävänä tekijänä. Arvolähtöisesti tarkasteltuna tärkeimmät myönteiset arvot olivat viihtyisyys, luontoyhteys, rentoutuminen ja käytännöllisyys sekä tärkeimmät kielteiset arvot viihtyisyys, turvallisuus ja yksityisyys.
Asuinympäristö tutkimuskohteena on hyvin monisäikeinen. Se, että kyseessä oli ensimmäistä kertaa tässä yhteydessä käytettävä menetelmä, asetti myös omat haasteensa. Laddering-menetelmällä voi olla tulevaisuudessa osansa uusien asuinalueiden suunnittelussa, mutta toteutuksen suhteen on vielä kehitettävää, jotta sen käytöstä saadaan selvää lisäarvoa. Kehityskohteita ovat esimerkiksi arviointikohteiden rajaus, vastaajien ohjeistaminen ja laddering-menetelmässä käytettyjen luokittelujen selkeyttäminen ja yhtenäistäminen.
VOCUP-projekti (The Voice of Customers in the Construction and Development Process of Housing) käynnistettiin Ruotsissa vuonna 2007. Projektin tarkoituksena on nimenomaan pyrkiä tuomaan kuluttajalähtöistä näkökulmaa asuinalueiden rakentamiseen tulevaisuudessa. Tämä opinnäytetyö käsittelee suomalaisen tutkimuksen vuoden 2008 aikana Espoon Leppävaarassa tehtyä osatutkimusta, johon osallistui yhteensä 41 vastaajaa. Vastaajat olivat viimeisen vuoden sisällä ostaneet tai harkinneet ostavansa asunnon Leppävaarasta. Heidät rekrytoitiin puhelimitse ja asuntonäytöiltä.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty means-end-teoriaan perustuvaa puolistrukturoitua laddering-haastattelumenetelmää. Tässä tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa arvioitu asuinympäristöä
yhdistämällä laddering-menetelmään vastaajien kiertämä kävelyreitti, jonka varrelle sijoittui neljä eri arviointikohdetta. Opinnäytetyöllä on ollut kaksi tavoitetta: ensinnäkin selvittää, mitkä konkreettiset ominaisuudet arviointipaikoissa ovat vastaajille merkityksellisiä
asuinympäristön valinnan kannalta ja minkälaisia tavoitteita ja arvoja vastaajilla on niiden arvostuksen takana. Toiseksi tarkoitus on tutkia laddering-menetelmän soveltuvuutta asuinympäristötutkimukseen.
Tutkimustulokset heijastavat paljolti aikaisempia tutkimuksia asumisviihtyvyydestä. Tulosten perusteella eniten ajatuksia herättäneet konkreettiset ominaisuudet olivat palvelut, liikenneyhteydet ja kulkuväylät, arkkitehtuuri sekä luontoaiheet. Palveluihin liitetyt arvot olivat selvästi monipuolisimmat, ja käytännöllisyyden lisäksi niitä arvostettiin myös rentoutumisen välineinä. Luontoaiheiden arvostus oli suurta, sillä niiden vaikutus kaupungin keskellä koettiin myös rentouttavaksi, rauhoittavaksi ja esteettiseksi. Arkkitehtuurin tiiviys nostettiin esiin
yksityisyyttä heikentävänä tekijänä. Arvolähtöisesti tarkasteltuna tärkeimmät myönteiset arvot olivat viihtyisyys, luontoyhteys, rentoutuminen ja käytännöllisyys sekä tärkeimmät kielteiset arvot viihtyisyys, turvallisuus ja yksityisyys.
Asuinympäristö tutkimuskohteena on hyvin monisäikeinen. Se, että kyseessä oli ensimmäistä kertaa tässä yhteydessä käytettävä menetelmä, asetti myös omat haasteensa. Laddering-menetelmällä voi olla tulevaisuudessa osansa uusien asuinalueiden suunnittelussa, mutta toteutuksen suhteen on vielä kehitettävää, jotta sen käytöstä saadaan selvää lisäarvoa. Kehityskohteita ovat esimerkiksi arviointikohteiden rajaus, vastaajien ohjeistaminen ja laddering-menetelmässä käytettyjen luokittelujen selkeyttäminen ja yhtenäistäminen.