Tasapainotetun tuloskortin rakentaminen kohdeyritykselle
Holopainen, Oskari (2010)
Holopainen, Oskari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179419
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179419
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Yrityksen suorituskyvyn mittaaminen on yksi liiketoiminnan tärkeimmistä menestystekijöistä. Pelkkä taloudellisten mittareiden seuraaminen ei enää riitä, vaan mittaamisessa tulee keskittyä entistä enemmän ei-taloudellisten tekijöiden mittaamiseen. Professorien Robert S. Kaplanin ja David P. Nortonin 1990-luvun alussa kehittämä Balanced Scorecard (tasapainotettu tuloskortti), on tunnetuin työkalu tasapainoisen suorituskyvyn mittaamiseen. Siinä yritys seuraa liiketoimintaansa neljän eri näkökulman kautta. Näkökulmista johdetaan kriittisten menestystekijöiden avulla yrityksen strategisia tavoitteita vastaavat mittarit. Tämän työn tarkoituksena oli kehittää kohdeyritykselle tasapainotettu tuloskortti.
Kohdeyritys on Pirkanmaan alueella siivouspalveluja tarjoava yritys, jonka suorituskyvyn mittaaminen keskittyi aiemmin lähinnä taloudellisten tunnuslukujen seuraamiseen.
Yrityksessä haluttiin mittaamisen ottavan huomioon myös ei-taloudelliset tekijät sekä yrityksen strategian. Vertailtaessa eri mittaristo vaihtoehtoja, päädyttiin pohjana käyttämään Kaplanin ja Nortonin tasapainotettua tuloskorttia.
Työn teoriaosuudessa käydään läpi mittaamisen perusasiat sekä esitellään erilaisia mittaristosovelluksia, pääpainon ollessa Balanced Scorecard -mallissa. Käytännön laadintaprosessissa kohdeyritykselle rakennettiin tasapainotettu tuloskortti, jossa teoreettisena viitekehyksenä käytettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tasapainotetun tuloskortin laadintaprosessissa oli mukana yritysjohto, jonka kanssa pohdittiin keskustelemalla laadintaprosessin eri vaiheita.
Työn lopputuloksena syntyi tasapainotettu tuloskortti yrityksen omien menestystekijöiden mukaan. Tuloskortti sisältää 18 mittaria, joiden tarkoitus on esittää yrityksen strategia neljän eri näkökulman kautta. Lopullinen tuloskortti on kokonaisuudessa toimiva, mutta strategian kuvaaminen tuloskortin avulla ei onnistunut täydellisesti. Laadintaprosessi auttoi kuitenkin uusien näkemysten syntymisessä. Tulevaisuudessa laadittua tuloskorttia tullaan päivittämään ja soveltamaan käytännön kokemusten perusteella.
Yrityksen suorituskyvyn mittaaminen on yksi liiketoiminnan tärkeimmistä menestystekijöistä. Pelkkä taloudellisten mittareiden seuraaminen ei enää riitä, vaan mittaamisessa tulee keskittyä entistä enemmän ei-taloudellisten tekijöiden mittaamiseen. Professorien Robert S. Kaplanin ja David P. Nortonin 1990-luvun alussa kehittämä Balanced Scorecard (tasapainotettu tuloskortti), on tunnetuin työkalu tasapainoisen suorituskyvyn mittaamiseen. Siinä yritys seuraa liiketoimintaansa neljän eri näkökulman kautta. Näkökulmista johdetaan kriittisten menestystekijöiden avulla yrityksen strategisia tavoitteita vastaavat mittarit. Tämän työn tarkoituksena oli kehittää kohdeyritykselle tasapainotettu tuloskortti.
Kohdeyritys on Pirkanmaan alueella siivouspalveluja tarjoava yritys, jonka suorituskyvyn mittaaminen keskittyi aiemmin lähinnä taloudellisten tunnuslukujen seuraamiseen.
Yrityksessä haluttiin mittaamisen ottavan huomioon myös ei-taloudelliset tekijät sekä yrityksen strategian. Vertailtaessa eri mittaristo vaihtoehtoja, päädyttiin pohjana käyttämään Kaplanin ja Nortonin tasapainotettua tuloskorttia.
Työn teoriaosuudessa käydään läpi mittaamisen perusasiat sekä esitellään erilaisia mittaristosovelluksia, pääpainon ollessa Balanced Scorecard -mallissa. Käytännön laadintaprosessissa kohdeyritykselle rakennettiin tasapainotettu tuloskortti, jossa teoreettisena viitekehyksenä käytettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tasapainotetun tuloskortin laadintaprosessissa oli mukana yritysjohto, jonka kanssa pohdittiin keskustelemalla laadintaprosessin eri vaiheita.
Työn lopputuloksena syntyi tasapainotettu tuloskortti yrityksen omien menestystekijöiden mukaan. Tuloskortti sisältää 18 mittaria, joiden tarkoitus on esittää yrityksen strategia neljän eri näkökulman kautta. Lopullinen tuloskortti on kokonaisuudessa toimiva, mutta strategian kuvaaminen tuloskortin avulla ei onnistunut täydellisesti. Laadintaprosessi auttoi kuitenkin uusien näkemysten syntymisessä. Tulevaisuudessa laadittua tuloskorttia tullaan päivittämään ja soveltamaan käytännön kokemusten perusteella.