Kävelyintervalliharjoittelun vaikutukset työikäisten astmaa sairastavien naisten astmaoireisiin
Jokinen, Tuija; Rautiainen, Merja (2009)
Jokinen, Tuija
Rautiainen, Merja
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005169376
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005169376
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin, miten 10 viikkoa kestävä kävelyintervalliharjoittelu vaikuttaa työikäisten astmaa sairastavien naisten subjektiivisiin astmaoireisiin. Tutkimukseen osallistujat valittiin Porin Seudun Hengitysyhdistys ry:n jäsenistä. Saimme yhdistyksestä 50 porilaisen työikäisen naisen yhteystiedot, joille postitimme kutsukirjeen mahdollisuudesta osallistua tutkimukseen. Kirjeissä pyydettiin alustavaa ilmoittautumista 8.6.2008 mennessä. Ilmoittautuneet kutsuttiin infotilaisuuteen, joka pidettiin 2.9.2008 Porin Seudun Hengitysyhdistys ry:n tiloissa. Lopulliseen tutkimukseen osallistui 12 henkilöä, joista kymmenen jatkoi tutkimuksen loppuun asti.
Aineistonhankintamenetelminä käytettiin täytettävää kyselylomaketta, alku- ja lopputestauksia, jotka pitivät sisällään VAS -oirejanan täyttämisen, rintakehän liikkuvuuden mittauksen, PEF -rasitustestin kuntopyörällä ja UKK-instituutin 2 km:n kävelytestin. Testitulosten perusteella osallistujille laadittiin henkilökohtainen kävelyintervalliohjelma. Kymmenen viikon harjoittelujakson aikana ryhmäläisten tuli pitää oirepäiväkirjaa, jonne he kirjasivat rasituksen ja levon aikana ilmenevät astmaoireet VAS -janaa apuna käyttäen. Harjoittelujakson aikana oli kolme ryhmän yhteistä tapaamista, joiden teemana olivat hengitysharjoitusten ohjaaminen, sauvakävely ja allasjumppa. Tutkimusryhmäläisten tuli toteuttaa hengitysharjoituksia neljä kertaa viikossa.
Pienen tutkimusjoukon vuoksi tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää. Harjoittelulla ei todettu olevan selvää yhteyttä tutkittavien astmaoireiden esiintyvyyteen. Harjoittelulla voitiin kuitenkin vaikuttaa positiivisella tavalla tutkittavien henkilöiden sydän – ja verenkierto elimistön kuntoon. Rintakehän liikkuvuusharjoituksilla todettiin olevan vaikutusta rintakehän liikkuvuuden lisääntymiseen.
Aineistonhankintamenetelminä käytettiin täytettävää kyselylomaketta, alku- ja lopputestauksia, jotka pitivät sisällään VAS -oirejanan täyttämisen, rintakehän liikkuvuuden mittauksen, PEF -rasitustestin kuntopyörällä ja UKK-instituutin 2 km:n kävelytestin. Testitulosten perusteella osallistujille laadittiin henkilökohtainen kävelyintervalliohjelma. Kymmenen viikon harjoittelujakson aikana ryhmäläisten tuli pitää oirepäiväkirjaa, jonne he kirjasivat rasituksen ja levon aikana ilmenevät astmaoireet VAS -janaa apuna käyttäen. Harjoittelujakson aikana oli kolme ryhmän yhteistä tapaamista, joiden teemana olivat hengitysharjoitusten ohjaaminen, sauvakävely ja allasjumppa. Tutkimusryhmäläisten tuli toteuttaa hengitysharjoituksia neljä kertaa viikossa.
Pienen tutkimusjoukon vuoksi tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää. Harjoittelulla ei todettu olevan selvää yhteyttä tutkittavien astmaoireiden esiintyvyyteen. Harjoittelulla voitiin kuitenkin vaikuttaa positiivisella tavalla tutkittavien henkilöiden sydän – ja verenkierto elimistön kuntoon. Rintakehän liikkuvuusharjoituksilla todettiin olevan vaikutusta rintakehän liikkuvuuden lisääntymiseen.