Jämförelse av grumlighetsmätare för vatten
Tallberg, Thomas (2010)
Tallberg, Thomas
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005139202
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005139202
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on suoritettu Arla Ingmanin toimeksiannosta yhteistyössä Massby Facility & Services’in kanssa ja käsittää sameusmittauksen automatisoinnin. Työn tavoitteena oli selvittää jos mittausarvot tuotu uuden ABB online systeemin avulla vastaavat mittausarvoja tuotu vanhan HACH 2100P IS systeemin avulla veden sameuden mittauksessa. Anderson (2005) on todennut että vaikka edistysaskeleita on tehty sameusmittauksen teknologiassa, eri sameusmittalaitteiden tulokset eivät vastaa riittävän hyvin toisiaan. Vertailu on suoritettu seuraavilla parametreilla: tarkkuus, toimintavarmuus, kalibrointi ja puhdistettavuus. Teoriaosassa on esitetty sameusmittauksen toimintaperiaate ja erilaisia sameusmittareita. Tärkeimmät sameusyksiköt ja sameusmittauksen standardit on esitetty kirjoituskatsauksessa. Mittaustarpeeseen soveltuu parhaiten nephelomittari ja se on myös kuvailtu tarkemmin kirjoitusosassa.
Työn kokeiluosassa ABB:n valmistama mittalaite kytkettiin samaan käyttövesiputkeen johon oli liitetty jo aiemmin HACH:in vaatima näytteenottopiste. Toinen mittasarja tehtiin identtisellä laitteistolla joka oli kytketty raakavesilinjaan. Tämä mahdollisti mittausmenetelmiä korkeammalla sameusarvolla. Tulosten mukaan mittalaitteilla saadut sameusarvot erosivat toisistaan 5-15 % käyttöveden ja 15–18 % raakaveden osalta. Vertailtujen mittausmenetelmien merkittävämmäksi syyksi tulosten hajontaan osoittautui mittalaitteiden puutteellinen kalibrointi ja mittalaitteeseen kertyneet epäpuhtaudet. Työn johtopäätöksissä on kuvattu vaihtoehtoisia tapoja parantaa mittausten luotettavuutta. Tässä yhteydessä todettiin myös ABB:n toimittama mittalaitteiston soveltuvuus toimeksiantajan prosessilinjaan.
Työn kokeiluosassa ABB:n valmistama mittalaite kytkettiin samaan käyttövesiputkeen johon oli liitetty jo aiemmin HACH:in vaatima näytteenottopiste. Toinen mittasarja tehtiin identtisellä laitteistolla joka oli kytketty raakavesilinjaan. Tämä mahdollisti mittausmenetelmiä korkeammalla sameusarvolla. Tulosten mukaan mittalaitteilla saadut sameusarvot erosivat toisistaan 5-15 % käyttöveden ja 15–18 % raakaveden osalta. Vertailtujen mittausmenetelmien merkittävämmäksi syyksi tulosten hajontaan osoittautui mittalaitteiden puutteellinen kalibrointi ja mittalaitteeseen kertyneet epäpuhtaudet. Työn johtopäätöksissä on kuvattu vaihtoehtoisia tapoja parantaa mittausten luotettavuutta. Tässä yhteydessä todettiin myös ABB:n toimittama mittalaitteiston soveltuvuus toimeksiantajan prosessilinjaan.