Esiselvitys munuaisten toiminnallisen gammakuvauksen tulostuksesta : Tausta-aktiivisuuden vähennystekniikoiden vaikutus tuloksiin
Kuisma, Kaisa; Sivonen, Piia (2010)
Kuisma, Kaisa
Sivonen, Piia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005129090
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005129090
Tiivistelmä
Munuaisen toiminnallista gammakuvausta käytetään selvittämään munuaisten rakennetta ja toimintakykyä. Kuvauksessa potilaalle annetaan radioaktiivista merkkiainetta, joka hakeutuu munuaisiin ja kulkee munuaisten läpi virtsan tavoin virtsajohdinta pitkin rakkoon. Osa radioaktiivisesta aineesta on kuvausvaiheessa potilaan verenkierrossa ja gammakamera havaitsee myös tämän säteilyn. Muu kuin munuaisten suodattama aktiivisuus on vähennettävä tausta-aktiivisuutena tulostusvaiheessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli vertailla, miten eri tausta-aktiivisuuden vähennysmenetelmien käyttö vaikut-taa potilastuloksiin. Pääkaupunkiseudulla käytetään kolmea eri menetelmää. Menetelmiä ei ole vielä yhtenäistetty, mutta tarvetta sille on. Lisäksi kartoitimme yleisesti Suomessa käytössä olevia tulostusparametreja.
Vertailimme työssämme viidellä eri potilasryhmällä, vaikuttaako tausta-aktiivisuuden vähennysmenetelmä tuloksiin. Potilasryhminä olivat munuaistoiminnaltaan normaalit, alle 1-vuotiaat lapset, potilaat, joilla on tukos munuaisessa tai suuri puoliero munuaisten välillä sekä munuaishypertensiopotilaat. Potilaat valittiin PACS-potilasarkistosta (a picture archiving and communication systems) käyttämällä hyväksi lääkärin lausuntoa ja edellistä munuaistulostetta. Potilaille tulostettiin uudet tulokset kolmella eri tulostustavalla. Tulokset taulukoitiin ja niitä käsiteltiin SPSS -tilastointiohjelmalla sekä Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Kartoituksen suoritimme sähköpostikyselynä.
Vertailussa selvisi, että tausta-aktiivisuuden vähennysmenetelmä vaikuttaa erityisesti puoliintumisaikaan maksimista sekä radioaktiivisen aineen jäännösaktiivisuuteen 20 minuuttia lääkkeen annon jälkeen. Tuloksissa on eroa munuaisten kohdalla, mutta ei kuorikerroksissa. Ero tuloksissa on tilastollisesti merkitsevä, mutta tulosten kliiniseen merkitykseen emme ota tässä työssä kantaa. Kartoituksessa selvisi, että käytössä olevat keräysparametrit ovat pääasiassa samoja laboratoriosta riippumatta.
Toiveenamme on, ettei selvitystyö jäisi tähän. Laajemman vertailun tulosten perusteella voitaisiin päättää perustellusti menetelmien vertailukelpoisuudesta ja tehdä mahdollisesti valinta menetelmien välillä.
Vertailimme työssämme viidellä eri potilasryhmällä, vaikuttaako tausta-aktiivisuuden vähennysmenetelmä tuloksiin. Potilasryhminä olivat munuaistoiminnaltaan normaalit, alle 1-vuotiaat lapset, potilaat, joilla on tukos munuaisessa tai suuri puoliero munuaisten välillä sekä munuaishypertensiopotilaat. Potilaat valittiin PACS-potilasarkistosta (a picture archiving and communication systems) käyttämällä hyväksi lääkärin lausuntoa ja edellistä munuaistulostetta. Potilaille tulostettiin uudet tulokset kolmella eri tulostustavalla. Tulokset taulukoitiin ja niitä käsiteltiin SPSS -tilastointiohjelmalla sekä Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Kartoituksen suoritimme sähköpostikyselynä.
Vertailussa selvisi, että tausta-aktiivisuuden vähennysmenetelmä vaikuttaa erityisesti puoliintumisaikaan maksimista sekä radioaktiivisen aineen jäännösaktiivisuuteen 20 minuuttia lääkkeen annon jälkeen. Tuloksissa on eroa munuaisten kohdalla, mutta ei kuorikerroksissa. Ero tuloksissa on tilastollisesti merkitsevä, mutta tulosten kliiniseen merkitykseen emme ota tässä työssä kantaa. Kartoituksessa selvisi, että käytössä olevat keräysparametrit ovat pääasiassa samoja laboratoriosta riippumatta.
Toiveenamme on, ettei selvitystyö jäisi tähän. Laajemman vertailun tulosten perusteella voitaisiin päättää perustellusti menetelmien vertailukelpoisuudesta ja tehdä mahdollisesti valinta menetelmien välillä.