Keuhkosyöpäpotilaan kuvantaohjattu sädehoito : isosentrin paikan yhteys potilaskohtaisiin siirtoihin
Harik, Kerli; Eronen, Johanna (2010)
Harik, Kerli
Eronen, Johanna
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005118878
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005118878
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuvantaohjatusti sädehoidettujen keuhkosyöpäpotilaiden (N=30) päivittäisiä siirtoja sekä isosentrin (is) paikan yhteyttä tehtyjen siirtojen suuruuteen. Työn tavoitteena oli saada käsitys keskiarvoisesta hoidon osuvuudesta Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) sädehoitoyksikössä ulkoisten ihomerkkien ja luisten rakenteiden suhteen. Mikäli isosentrillä on yhteys hoidon osuvuuteen, voidaan annossuunnittelussa mahdollisesti välttää tiettyjä alueita isosentrin paikalle, jolloin hoidon asettelu ihomerkkien mukaan tulee tarkemmaksi.
Opinnäytetyön toteutuksessa käytettiin tilastollista analyysia. Työhön saatiin valmis aineisto potilaskohtaisista siirroista. Kaikkien suuntien yhteenlaskettujen siirtojen lukumääräksi saatiin 1767, joita analysoitiin Excel-tilastointiohjelman avulla. Potilassiirtoja tarkasteltiin korkeus (vrt)-, pituus (lng)- ja poikittaissuunnassa (lat). Kunkin suunnan siirroista laskettiin minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvot ja –hajonnat. Potilaiden isosentrien paikkaa koskevat tiedot kerättiin heille tehdyistä sädehoidon suunnitelmista. Isosentrin paikan yhteyttä potilaskohtaisiin siirtoihin tarkasteltiin korrelaatiokertoimen avulla.
Tuloksissa tarkasteltiin kunkin suunnan siirron minimi- ja maksimiarvoja sekä siirtojen keskiarvoja ja keskihajontoja. Minimiarvoksi saatiin kaikissa suunnissa 0 cm ja maksimiarvoiksi 1,5 cm (vrt), 1,4 cm (lng) ja 1,3 cm (lat). Keskiarvoiksi saatiin 0,35 cm (vrt), 0,37 cm (lng) ja 0,29 cm (lat) ja keskihajonnoiksi 0,31 cm (vrt), 0,30 (lng) sekä 0,24 cm (lat). Tarkastellessa isosentrin yhteyttä potilaskohtaisiin siirtoihin, saatiin keskeiseksi tulokseksi, että mitä kaudaalisemmin isosentri sijaitsee, sitä suurempia ovat siirrot pituussuunnassa ja mitä ventraalisemmin isosentri sijaitsee, sitä pienempiä ovat siirrot korkeussuunnassa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että kuvantaohjaus on tärkeä menetelmä sädehoidon osuvuuden varmentamisessa ja laadun arvioinnissa. Keuhkosyöpäpotilaiden kuvantaohjatun sädehoidon osuvuutta muissa sädehoitoyksiköissä voidaan verrata näihin tutkimustuloksiin vain, kun käytetään samaa potilasfiksaatiota ja hoitoasentoa. Jatkotutkimusaiheena voisi vertailla jonkin muun sädehoitoyksikön saamia tuloksia tässä työssä saatuihin tuloksiin.
Opinnäytetyön toteutuksessa käytettiin tilastollista analyysia. Työhön saatiin valmis aineisto potilaskohtaisista siirroista. Kaikkien suuntien yhteenlaskettujen siirtojen lukumääräksi saatiin 1767, joita analysoitiin Excel-tilastointiohjelman avulla. Potilassiirtoja tarkasteltiin korkeus (vrt)-, pituus (lng)- ja poikittaissuunnassa (lat). Kunkin suunnan siirroista laskettiin minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvot ja –hajonnat. Potilaiden isosentrien paikkaa koskevat tiedot kerättiin heille tehdyistä sädehoidon suunnitelmista. Isosentrin paikan yhteyttä potilaskohtaisiin siirtoihin tarkasteltiin korrelaatiokertoimen avulla.
Tuloksissa tarkasteltiin kunkin suunnan siirron minimi- ja maksimiarvoja sekä siirtojen keskiarvoja ja keskihajontoja. Minimiarvoksi saatiin kaikissa suunnissa 0 cm ja maksimiarvoiksi 1,5 cm (vrt), 1,4 cm (lng) ja 1,3 cm (lat). Keskiarvoiksi saatiin 0,35 cm (vrt), 0,37 cm (lng) ja 0,29 cm (lat) ja keskihajonnoiksi 0,31 cm (vrt), 0,30 (lng) sekä 0,24 cm (lat). Tarkastellessa isosentrin yhteyttä potilaskohtaisiin siirtoihin, saatiin keskeiseksi tulokseksi, että mitä kaudaalisemmin isosentri sijaitsee, sitä suurempia ovat siirrot pituussuunnassa ja mitä ventraalisemmin isosentri sijaitsee, sitä pienempiä ovat siirrot korkeussuunnassa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että kuvantaohjaus on tärkeä menetelmä sädehoidon osuvuuden varmentamisessa ja laadun arvioinnissa. Keuhkosyöpäpotilaiden kuvantaohjatun sädehoidon osuvuutta muissa sädehoitoyksiköissä voidaan verrata näihin tutkimustuloksiin vain, kun käytetään samaa potilasfiksaatiota ja hoitoasentoa. Jatkotutkimusaiheena voisi vertailla jonkin muun sädehoitoyksikön saamia tuloksia tässä työssä saatuihin tuloksiin.