Kukkulan tilan lypsykarjan ja tuotanto-olosuhteiden kehittäminen automaattilypsyyn sopivaksi
Pärus, Linda (2010)
Pärus, Linda
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005118820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005118820
Tiivistelmä
Automaattilypsy on kasvattanut suosiotaan roimasti, sen jälkeen kun ensimmäiset lypsyrobotit tulivat markkinoille. Automaattilypsy on vähentänyt ihmisen fyysistä työtä navetassa. mutta se on myös asettanut tiettyjä rajoja sille, minkälaiset lehmät robotille sopivat. Tämän vuoksi eläinainekseen ja sen jalostamiseen on kiinnitettävä yhtä enemmän huomiota. Myös lypsettävyyteen täytyy kiinnittää huomiota, sillä lypsettävyys vaikuttaa automaattilypsyn kannattavuuteen. Mitä enemmän vuorokaudessa robotti saa lypsettyä lehmistä maitoa, sen kannattavampaa automaattilypsy on.
Tein kehittämistyöni Kukkulan tilalle. Otin esille lypsykarjan sekä tuotanto-olosuhteiden tuomia vaatimuksia automaattilypsyssä. Utarerakenteen tärkeyttä tulisi jalostuksessa painottaa. Lypsyrobotti ei huonon mallisesta utareesta löydä vetimiä, joten lehmää ei pysty automaattisesti lypsämään. Ongelmat sorkkater-veydessä vähentävät myös eläinten lypsykäyttäytymistä, ja ne jäävät mieluummin parteen makaamaan. Liian pitkät lypsyvälit voivat altistaa utaretulehduksille. Lehmiä on tarkkailtava yhä enemmän, jotta kiimat, utaretulehdukset, sorkkaongelmat, muutokset käyttäytymisessä ym. näkyisivät helpommin. Säilörehun ja appeen laatua tulee parantaa. Hyvä aikaisin korjattu säilörehu lypsättää lehmiä paremmin, ja näin ollen säilörehusta saadaan kaikki hyöty irti.
Monia nykyisessä navetassa olevia ongelmia voidaan hieman parantaa. Jalostuksen avulla voidaan lehmien kestävyyteen ja rakenteeseen vaikuttaa. Tuotanto-olosuhteisiin ja rakenteellisiin ongelmiin on vaikea tehdä muutoksia nykyisessä navetassa. Näihin ongelmiin pyritään hakemaan ratkaisua uudessa navetassa, jonka rakentaminen aloitetaan vuonna 2011.
Tein kehittämistyöni Kukkulan tilalle. Otin esille lypsykarjan sekä tuotanto-olosuhteiden tuomia vaatimuksia automaattilypsyssä. Utarerakenteen tärkeyttä tulisi jalostuksessa painottaa. Lypsyrobotti ei huonon mallisesta utareesta löydä vetimiä, joten lehmää ei pysty automaattisesti lypsämään. Ongelmat sorkkater-veydessä vähentävät myös eläinten lypsykäyttäytymistä, ja ne jäävät mieluummin parteen makaamaan. Liian pitkät lypsyvälit voivat altistaa utaretulehduksille. Lehmiä on tarkkailtava yhä enemmän, jotta kiimat, utaretulehdukset, sorkkaongelmat, muutokset käyttäytymisessä ym. näkyisivät helpommin. Säilörehun ja appeen laatua tulee parantaa. Hyvä aikaisin korjattu säilörehu lypsättää lehmiä paremmin, ja näin ollen säilörehusta saadaan kaikki hyöty irti.
Monia nykyisessä navetassa olevia ongelmia voidaan hieman parantaa. Jalostuksen avulla voidaan lehmien kestävyyteen ja rakenteeseen vaikuttaa. Tuotanto-olosuhteisiin ja rakenteellisiin ongelmiin on vaikea tehdä muutoksia nykyisessä navetassa. Näihin ongelmiin pyritään hakemaan ratkaisua uudessa navetassa, jonka rakentaminen aloitetaan vuonna 2011.