SEPA:n vaikutus yrityksen maksuliikenteeseen
Koivunen, Saijamarja (2010)
Koivunen, Saijamarja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005088433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005088433
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheeksi valittiin SEPA (Single Euro Payments Area) ja sitä tarkasteltiin yritysten näkökulmasta. SEPA tarkoittaa yhteistä euromaksualuetta maksuliikenteelle. SEPA:n päämääränä on luoda perusmaksuliikepalveluille yhteiset standardit ja käytännöt. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten SEPA vaikuttaa suomalaisten kansainvälisten yritysten maksuliikenteeseen. Tavoitteena oli selvittää, miten yritykset suhtautuvat SEPA:an ja miten ne ovat siihen valmistautuneet. Lisäksi haluttiin selvittää, mikä on yritysten SEPA- valmius tällä hetkellä sekä mitä hyötyjä ja haittoja SEPA:sta koituu niiden maksuliikenteelle.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kokonaisvaltaisesti SEPA:sta. Siinä halutaan selvittää mikä SEPA on, miksi se otetaan käyttöön sekä mitkä ovat sen tärkeimmät tavoitteet ja toimijat. Lisäksi halutaan tuoda esille, miten SEPA on toteutettu Suomessa ja miten se toimii yritysten näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys koostuu pääosin Finanssialan Keskusliiton, Euroopan keskuspankin, Euroopan komission, Suomen Pankin, eri Suomessa toimivien pankkien, Basware Oyj:n sekä OpusCapitan erilaisista julkaisuista ja selvityksistä SEPA:an liittyen.
Opinnäytetyö on luonteeltaan tutkielmatyyppinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimuksen tiedonkeruumuotona hyödynnettiin sähköpostihaastattelua. Kohderyhmänä toimivat suomalaiset kansainväliset yritykset. Kohderyhmään on valittu kyseiset yritykset, koska SEPA vaikuttaa voimakkaimmin juuri kansainvälisiin yrityksiin.
Tutkimustuloksena voidaan todeta, että SEPA vaikuttaa yritysten maksuliikenteeseen uusien taloushallintojärjestelmien ja maksuliikenneohjelmistojen hankintojen sekä näiden päivitysten myötä. Nämä toimenpiteet vaativat yrityksiltä taloudellisia resursseja ja uusien toimintatapojen sisäistämistä. Suurin osa vastaajista näkee SEPA:n positiivisena asiana maksuliikenteen tehostumisen myötä. Merkittävimmät SEPA:sta koituvat hyödyt yrityksille ovat mahdollisuus kassanhallinnan ja maksuliikenneprosessien tehostamiseen ja parantamiseen. Tämä on mahdollis-ta, koska maksuliikenne yhdenmukaistuu. Suurimpana haittapuolena voidaan todeta uuden kan-sainvälisen suoraveloituspalvelun toimivuus ja sen riskitekijät.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suurin osa suomalaisista kansainvälisistä yrityksistä ei ole vielä päivittänyt omia järjestelmiään ja ohjelmistojaan SEPA-aikaan. Kaikki Suomessa toimivat pankit eivät vielä kykene tarjoamaan SEPA–palveluita yritysasiakkailleen. Tämä on voinut olla osasyynä yritysten SEPA -valmiuden siirtymiseen vuoden 2010 puolelle.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kokonaisvaltaisesti SEPA:sta. Siinä halutaan selvittää mikä SEPA on, miksi se otetaan käyttöön sekä mitkä ovat sen tärkeimmät tavoitteet ja toimijat. Lisäksi halutaan tuoda esille, miten SEPA on toteutettu Suomessa ja miten se toimii yritysten näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys koostuu pääosin Finanssialan Keskusliiton, Euroopan keskuspankin, Euroopan komission, Suomen Pankin, eri Suomessa toimivien pankkien, Basware Oyj:n sekä OpusCapitan erilaisista julkaisuista ja selvityksistä SEPA:an liittyen.
Opinnäytetyö on luonteeltaan tutkielmatyyppinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimuksen tiedonkeruumuotona hyödynnettiin sähköpostihaastattelua. Kohderyhmänä toimivat suomalaiset kansainväliset yritykset. Kohderyhmään on valittu kyseiset yritykset, koska SEPA vaikuttaa voimakkaimmin juuri kansainvälisiin yrityksiin.
Tutkimustuloksena voidaan todeta, että SEPA vaikuttaa yritysten maksuliikenteeseen uusien taloushallintojärjestelmien ja maksuliikenneohjelmistojen hankintojen sekä näiden päivitysten myötä. Nämä toimenpiteet vaativat yrityksiltä taloudellisia resursseja ja uusien toimintatapojen sisäistämistä. Suurin osa vastaajista näkee SEPA:n positiivisena asiana maksuliikenteen tehostumisen myötä. Merkittävimmät SEPA:sta koituvat hyödyt yrityksille ovat mahdollisuus kassanhallinnan ja maksuliikenneprosessien tehostamiseen ja parantamiseen. Tämä on mahdollis-ta, koska maksuliikenne yhdenmukaistuu. Suurimpana haittapuolena voidaan todeta uuden kan-sainvälisen suoraveloituspalvelun toimivuus ja sen riskitekijät.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suurin osa suomalaisista kansainvälisistä yrityksistä ei ole vielä päivittänyt omia järjestelmiään ja ohjelmistojaan SEPA-aikaan. Kaikki Suomessa toimivat pankit eivät vielä kykene tarjoamaan SEPA–palveluita yritysasiakkailleen. Tämä on voinut olla osasyynä yritysten SEPA -valmiuden siirtymiseen vuoden 2010 puolelle.