Lapset median käyttäjinä
Jalonen, Taru; Suomela, Sonja (2010)
Jalonen, Taru
Suomela, Sonja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005078348
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005078348
Tiivistelmä
Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä
Hyvinkää
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Hoitotyön koulutusohjelma
Terveydenhoitaja AMK
Sairaanhoitaja AMK
Taru Jalonen, Sonja Suomela
Lapset median käyttäjinä
Vuosi 2010 Sivumäärä 63
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lasten tottumuksia ja kokemuksia mediasta sekä niiden herättämiä tunteita. Lisäksi selvitimme lasten käyttämiä mediaympäristöjä sekä median näkymistä lasten leikeissä. Tämä työ on osa Lapsen ja nuoren hyvä arki –hanketta. Hankeen tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Työn tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää ohjattaessa lapsia ja lasten vanhempia median käytössä.
Opinnäytetyön tutkitusmenetelmä oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin ryhmähaastattelua ja osallistuvaa havainnointia. Aineisto kerättiin Hyvinkään Talvisillan päiväkodissa järjestämällä lapsille toimintatuokio, jonka aikana lapset kertoivat mediaan liittyvistä kokemuksistaan ja tuntemuksistaan. Tiedonkeruussa käytettiin apuvälineinä värityskuvia ja leluja. Haastateltuja lapsia oli yhteensä 18. Haastattelut nauhoitettiin videonauhalle, jonka jälkeen aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysillä.
Lapset käyttivät erilaisia mediaympäristöjä. Televisiosta he katsoivat lastenohjelmia, draa-masarjoja, viihdeohjelmia sekä luonto-ohjelmia. Lastenohjelmia ja -elokuvia katsottiin paljon myös DVD:ltä. Lapset eivät olleet kiinnostuneet aikuisille suunnatuista televisio-ohjelmista. Lapsilla oli kotona tietokoneita ja pelikonsoleita, joilla he pelasivat säännöllisesti. Opinnäytetyön tulosten mukaan lapset katsoivat televisiota yleisimmin aamulla ja päiväkodin jälkeen. Televisiota katsottiin yksin sekä vanhempien ja sisarusten seurassa. Katsomispaikka oli tavallisesti olohuone tai sisarusten huone. Vanhemmat rajoittivat lasten television katselua ja pelaamista. Vanhempien sallimia ohjelmia olivat lastenohjelmat sekä kotimaiset draamasarjat. Lapset leikkivät roolileikkejä näkemiensä ohjelmien pohjalta. Lisäksi he omistivat televisiosta tuttuja hahmoja leluina. Media herätti lapsissa monenlaisia tunteita, joista voimakkaimpina olivat pelko ja jännitys. Pelottavaksi koettiin väkivaltaiset tapahtumat sekä erilaisista hahmoista noidat ja hirviöt. Lapset näkivät myös painajaisia pelottavaksi kokemistaan ohjelmista. Lapset kokivat oppineensa katsomistaan ohjelmista muun muassa kiusaamisen välttämistä sekä luonnonsuojelua.
Vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota lastensa median käyttöön. Heidän tulisi ohjata lapsia nauttimaan ja hyödyntämään mediaa turvallisesti sekä olla tukena vaikeiden asioiden käsittelyssä. Media viihdyttää, auttaa käsittelemään erilaisia tunteita ja sen avulla voi oppia uusia asioita. Toisaalta median huonona puolena ovat lapsen kehitykselle haitallinen materiaali, kuten väkivalta ja seksi. Tämän opinnäytetyön pohjalta valmistuu keväällä 2010 esite median käytöstä leikki-ikäisten lasten vanhemmille.
Asiasanat: lapsen mediaympäristö, lapsen mediakokemukset, medialeikki, mediakasvatus
Hyvinkää
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Hoitotyön koulutusohjelma
Terveydenhoitaja AMK
Sairaanhoitaja AMK
Taru Jalonen, Sonja Suomela
Lapset median käyttäjinä
Vuosi 2010 Sivumäärä 63
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lasten tottumuksia ja kokemuksia mediasta sekä niiden herättämiä tunteita. Lisäksi selvitimme lasten käyttämiä mediaympäristöjä sekä median näkymistä lasten leikeissä. Tämä työ on osa Lapsen ja nuoren hyvä arki –hanketta. Hankeen tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Työn tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää ohjattaessa lapsia ja lasten vanhempia median käytössä.
Opinnäytetyön tutkitusmenetelmä oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin ryhmähaastattelua ja osallistuvaa havainnointia. Aineisto kerättiin Hyvinkään Talvisillan päiväkodissa järjestämällä lapsille toimintatuokio, jonka aikana lapset kertoivat mediaan liittyvistä kokemuksistaan ja tuntemuksistaan. Tiedonkeruussa käytettiin apuvälineinä värityskuvia ja leluja. Haastateltuja lapsia oli yhteensä 18. Haastattelut nauhoitettiin videonauhalle, jonka jälkeen aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysillä.
Lapset käyttivät erilaisia mediaympäristöjä. Televisiosta he katsoivat lastenohjelmia, draa-masarjoja, viihdeohjelmia sekä luonto-ohjelmia. Lastenohjelmia ja -elokuvia katsottiin paljon myös DVD:ltä. Lapset eivät olleet kiinnostuneet aikuisille suunnatuista televisio-ohjelmista. Lapsilla oli kotona tietokoneita ja pelikonsoleita, joilla he pelasivat säännöllisesti. Opinnäytetyön tulosten mukaan lapset katsoivat televisiota yleisimmin aamulla ja päiväkodin jälkeen. Televisiota katsottiin yksin sekä vanhempien ja sisarusten seurassa. Katsomispaikka oli tavallisesti olohuone tai sisarusten huone. Vanhemmat rajoittivat lasten television katselua ja pelaamista. Vanhempien sallimia ohjelmia olivat lastenohjelmat sekä kotimaiset draamasarjat. Lapset leikkivät roolileikkejä näkemiensä ohjelmien pohjalta. Lisäksi he omistivat televisiosta tuttuja hahmoja leluina. Media herätti lapsissa monenlaisia tunteita, joista voimakkaimpina olivat pelko ja jännitys. Pelottavaksi koettiin väkivaltaiset tapahtumat sekä erilaisista hahmoista noidat ja hirviöt. Lapset näkivät myös painajaisia pelottavaksi kokemistaan ohjelmista. Lapset kokivat oppineensa katsomistaan ohjelmista muun muassa kiusaamisen välttämistä sekä luonnonsuojelua.
Vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota lastensa median käyttöön. Heidän tulisi ohjata lapsia nauttimaan ja hyödyntämään mediaa turvallisesti sekä olla tukena vaikeiden asioiden käsittelyssä. Media viihdyttää, auttaa käsittelemään erilaisia tunteita ja sen avulla voi oppia uusia asioita. Toisaalta median huonona puolena ovat lapsen kehitykselle haitallinen materiaali, kuten väkivalta ja seksi. Tämän opinnäytetyön pohjalta valmistuu keväällä 2010 esite median käytöstä leikki-ikäisten lasten vanhemmille.
Asiasanat: lapsen mediaympäristö, lapsen mediakokemukset, medialeikki, mediakasvatus