ANKER-POLKUOMPELUKONE : Historia, materiaalit ja restaurointi
Nivell, Jenni (2010)
Nivell, Jenni
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057906
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057906
Tiivistelmä
Käsin ompelun historia juontaa juurensa kivikaudelle asti, mutta ompelua alettiin koneellistaa vasta 1700-luvulla. Sen jälkeen kului yli sata vuotta ennen kuin ensimmäinen kunnolla toimiva ompelukone rakennettiin. 1900-luvun vaihteessa lähes kaikki mahdolliset peruskeksinnöt oli ompelukoneisiin keksitty. Kaikki koneet olivat muuttuneet tai muuttumassa vanhanaikaisista pitkäsukkulakoneista pyörösukkulaa tai puolaa ja sieppaajalaitetta käyttäviksi. Niin myös opinnäytetyön aiheena oleva sieppaajalaitetta käyttävä Anker-merkkinen polkuompelukone, joka on rakennettu vuonna 1912 Bielefeldin kaupungissa Saksassa.
Opinnäytetyö on enemmän produktiivinen, kuin tutkimuksellinen. Tavoitteista tärkein oli saada ompelukoneen restaurointityö kokonaisuudessaan valmiiksi ja ompelukone toimintakuntoiseksi. Työssä ja tutkimuksessa keskitytään esineen ja sen valmistajan historiaan, ompelukoneessa käytettyihin materiaaleihin ja restauroinnissa käytettyihin työtekniikoihin sekä materiaalivalintoihin. Työhön sisältyy ompelukoneen vauriokartoitus, restaurointisuunnitelma ja työkuvaus.
Restauroinnissa oli huomioitava, että ompelukone on yksityishenkilön, eikä museon omaisuutta. Tämä asetti työlle erilaiset vaatimukset, koska ompelukoneen sijoitus-paikka on lapsiperheen koti, eikä museon lasivitriini, joten turvallisuus ja kestävyys olivat myös restaurointityön aspekteja.
Työosiossa tarkastellaan lyhyesti ompelukoneen työtasossa käytettyjä viilutustekniikoita sekä ompelukoneen ja sen jalustan pintakäsittelyä.
Työkuvauksessa suurinta osaa näyttelee ompelukoneen työtason viilupinnan ja intar-siakoristeiden korjaaminen ja paikkaaminen, koska niiden tekeminen vie hyvin paljon aikaa ja ne vaativat erityistä tarkkuutta.
Opinnäytetyö on enemmän produktiivinen, kuin tutkimuksellinen. Tavoitteista tärkein oli saada ompelukoneen restaurointityö kokonaisuudessaan valmiiksi ja ompelukone toimintakuntoiseksi. Työssä ja tutkimuksessa keskitytään esineen ja sen valmistajan historiaan, ompelukoneessa käytettyihin materiaaleihin ja restauroinnissa käytettyihin työtekniikoihin sekä materiaalivalintoihin. Työhön sisältyy ompelukoneen vauriokartoitus, restaurointisuunnitelma ja työkuvaus.
Restauroinnissa oli huomioitava, että ompelukone on yksityishenkilön, eikä museon omaisuutta. Tämä asetti työlle erilaiset vaatimukset, koska ompelukoneen sijoitus-paikka on lapsiperheen koti, eikä museon lasivitriini, joten turvallisuus ja kestävyys olivat myös restaurointityön aspekteja.
Työosiossa tarkastellaan lyhyesti ompelukoneen työtasossa käytettyjä viilutustekniikoita sekä ompelukoneen ja sen jalustan pintakäsittelyä.
Työkuvauksessa suurinta osaa näyttelee ompelukoneen työtason viilupinnan ja intar-siakoristeiden korjaaminen ja paikkaaminen, koska niiden tekeminen vie hyvin paljon aikaa ja ne vaativat erityistä tarkkuutta.