Imetysohjaus lastenneuvolan terveydenhoitajan työssä : terveydenhoitajille suunnatun imetysohjaajakoulutustarpeen kartoitus
Willis, Merete (2009)
Willis, Merete
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057854
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057854
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa terveydenhoitajille suunnatun imetysohjaajakoulutuksen tarvetta tutkimalla lastenneuvolassa työskentelevien terveydenhoitajien mielipiteitä heille mahdollisen suunnatun koko imetystaipaletta käsittelevää imetysohjauskoulutuksen tarpeesta. Lisäksi seurattiin lastenneuvolan terveydenhoitajan työssä esiin tulleita imetysohjaustarpeita.
Viitekehyksenä toimivat 1) Imetyksen tuki ry:n valtakunnalliseen Imetystukipuhelimeen vuonna 2006 tulleiden yli 6 kk imettäneiden äitien puheluiden tavallisimmat aiheet. Lisäksi esitettiin samojen aiheiden käsittely ja näyttö kansainvälisessä imetysasiantuntija-kirjallisuudessa; 2) Imetyksen tuki ry:n nettisivustolla olevasta äitien antamasta palautteesta lastenneuvolassa saamastaan imetysohjauksesta ja 3) avoterveydenhuollolle asetettujen imetysohjaustavoitteiden suhteuttaminen terveydenhoitajatutkinnon ja imetysohjaajakoulutuksen antamiin imetysohjausvalmiuksiin erityisesti yli 6 kk imettäneiden äitien mahdollisten ohjaustarpeiden osalta.
47 lähetetyistä kyselylomakkeista 14 (29 %) Satakunnan lastenneuvoloissa toimivaa terveydenhoitajaa osallistuivat tutkimukseen ja vastasivat kolmiosaiseen kyselyyn, jossa tiedusteltiin heidän mielipiteitään 1) tutkinto- ja imetysohjaaja-koulutukseen liittyvistä asioista, 2) yli 6 kk kestäneelle imetykselle ominaisista imetyshaasteista ja 3) lopuksi terveydenhoitajia pyydettiin seuraamaan vastaanottonsa imetysohjaustilanteita viikon ajan.
Tutkimuksen tulosten mukaan terveydenhoitajat olivat sitä mieltä että terveydenhoitajille suunnattu imetysohjaajakoulutus on tarpeen. Tulos sai lisäarvoa terveydenhoitajilla ollen keskimäärin 22 vuoden työkokemus. Terveydenhoitajat olivat vastaanotoillaan kohdanneet täysimetysvaiheen ohittaneiden imetyshaasteita, ja niihin kaivattiin vaihtelevasti lisää tietoa. Imetysohjaustilanne seurannan ohjauksen sisältöä ei onnistuttu analysoimaan kirjaamisen rajallisuuden vuoksi. Tutkimuksen pienestä otoksesta ja osa kyselyn mittarin suunnitelmallisista puutteista huolimatta kohtuullisen luotettava johtopäätös oli, että terveydenhoitajille suunnattu imetysohjaajakoulutus tarvitaan. Opinnäytetyön päätteeksi esitetty luonnos terveydenhoitajien imetysohjaajakoulutuksen lisäosaksi, voi hyödyntää avoterveydenhuoltohenkilöstön imetysohjauskoulutuksen kehittämisessä.
Viitekehyksenä toimivat 1) Imetyksen tuki ry:n valtakunnalliseen Imetystukipuhelimeen vuonna 2006 tulleiden yli 6 kk imettäneiden äitien puheluiden tavallisimmat aiheet. Lisäksi esitettiin samojen aiheiden käsittely ja näyttö kansainvälisessä imetysasiantuntija-kirjallisuudessa; 2) Imetyksen tuki ry:n nettisivustolla olevasta äitien antamasta palautteesta lastenneuvolassa saamastaan imetysohjauksesta ja 3) avoterveydenhuollolle asetettujen imetysohjaustavoitteiden suhteuttaminen terveydenhoitajatutkinnon ja imetysohjaajakoulutuksen antamiin imetysohjausvalmiuksiin erityisesti yli 6 kk imettäneiden äitien mahdollisten ohjaustarpeiden osalta.
47 lähetetyistä kyselylomakkeista 14 (29 %) Satakunnan lastenneuvoloissa toimivaa terveydenhoitajaa osallistuivat tutkimukseen ja vastasivat kolmiosaiseen kyselyyn, jossa tiedusteltiin heidän mielipiteitään 1) tutkinto- ja imetysohjaaja-koulutukseen liittyvistä asioista, 2) yli 6 kk kestäneelle imetykselle ominaisista imetyshaasteista ja 3) lopuksi terveydenhoitajia pyydettiin seuraamaan vastaanottonsa imetysohjaustilanteita viikon ajan.
Tutkimuksen tulosten mukaan terveydenhoitajat olivat sitä mieltä että terveydenhoitajille suunnattu imetysohjaajakoulutus on tarpeen. Tulos sai lisäarvoa terveydenhoitajilla ollen keskimäärin 22 vuoden työkokemus. Terveydenhoitajat olivat vastaanotoillaan kohdanneet täysimetysvaiheen ohittaneiden imetyshaasteita, ja niihin kaivattiin vaihtelevasti lisää tietoa. Imetysohjaustilanne seurannan ohjauksen sisältöä ei onnistuttu analysoimaan kirjaamisen rajallisuuden vuoksi. Tutkimuksen pienestä otoksesta ja osa kyselyn mittarin suunnitelmallisista puutteista huolimatta kohtuullisen luotettava johtopäätös oli, että terveydenhoitajille suunnattu imetysohjaajakoulutus tarvitaan. Opinnäytetyön päätteeksi esitetty luonnos terveydenhoitajien imetysohjaajakoulutuksen lisäosaksi, voi hyödyntää avoterveydenhuoltohenkilöstön imetysohjauskoulutuksen kehittämisessä.