Tehdään yhdessä PoKeloita! : Autismin kirjon lasten perheiden kokemuksia PoKe-kuntoutuksesta
Moisio, Heidi (2010)
Moisio, Heidi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057806
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057806
Tiivistelmä
Poikkeavasti kehittyvien lasten ja nuorten kuntoutus eli PoKe-kuntoutus on suomalainen kotikuntoutusmenetelmä, jonka on kehittänyt Mahdollisuus lapselle ry:n moniammatillinen työryhmä. PoKe-kuntoutus perustuu käsitykseen hermoston muovautumiskyvystä. Lähtökohtana on aistitoiminnan, havaintojen ja liikkumisen välinen yhteys sekä niiden merkitys kehotietoisuudelle ja kehon hallinnalle. Kullekin lapselle tehtävä yksilöllinen PoKe-ohjelma sisältää sensorisia, motorisia ja kognitiivisia harjoituksia, joita toistetaan päivittäin lyhytkestoisina harjoitteina. Opinnäytetyö on tehty antamaan PoKea kehittävälle ryhmälle tietoa perheiden kokemuksista, mutta tämä soveltuu myös tietopaketiksi PoKesta erityislasten vanhemmille ja erityislasten kanssa työskenteleville.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata kysymykseen: Miten autismin kirjon lasten perheet kokevat Poke-kuntoutuksen.? Tavoitteena oli saada perheiltä vastaukset kysymyksiin: Onko Poke-kuntoutuksella ollut mielestänne vaikutusta lapsenne tai perheenne tilanteeseen? Jos on, niin millä tavoin? , Mitkä ovat mielestänne Poke-kuntoutuksen vahvuudet? sekä Miten kehittäisitte PoKe-kuntoutusta?
Työ toteutettiin case-tyyppisenä laadullisena tutkimuksena, ja empiirinen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastateltaviksi valittiin satunnaisesti kolme PoKe-kuntoutukseen osallistuvaa perhettä, joiden lapsella on autismin kirjon oireita. Teemahaastattelun rungon muodosti sarja kysymyksiä, jotka käsittelivät lapsen taustatietoja, perheen kokemuksia PoKe-klinikasta ja Poke- harjoitteista sekä PoKe-kuntoutuksen vaikutuksia kunkin perheen kohdalla. Haastattelut nauhoitettiin ja haastattelija teki muistiinpanoja vastauksista haastattelutilanteessa. Työhön otettiin mukaan paljon suoria lainauksia haastatteluista, koska haluttiin korostaa vastausten omakohtaisuutta ja subjektiivisuutta.
Tulokset osoittivat, että perheet kokevat PoKe-kuntoutuksen toimivana ja harjoitteet mielekkäinä. Kaikki haastatellut henkilöt olivat sitä mieltä, että PoKe-harjoittelusta on ollut hyötyä heidän lapselleen ja perheelleen. Näiden perheiden lapsilla on esimerkiksi sensoriikkaan liittyvät ongelmat vähentyneet, häiriökäyttäytyminen ja autistiset piirteet lieventyneet tai sosiaaliset taidot parantuneet. PoKe-kuntoutuksen suurimpana haasteena vanhemmat kokivat ajankäytön, ja harjoitteiden integroiminen osaksi arkea tuntui vaikealta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata kysymykseen: Miten autismin kirjon lasten perheet kokevat Poke-kuntoutuksen.? Tavoitteena oli saada perheiltä vastaukset kysymyksiin: Onko Poke-kuntoutuksella ollut mielestänne vaikutusta lapsenne tai perheenne tilanteeseen? Jos on, niin millä tavoin? , Mitkä ovat mielestänne Poke-kuntoutuksen vahvuudet? sekä Miten kehittäisitte PoKe-kuntoutusta?
Työ toteutettiin case-tyyppisenä laadullisena tutkimuksena, ja empiirinen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastateltaviksi valittiin satunnaisesti kolme PoKe-kuntoutukseen osallistuvaa perhettä, joiden lapsella on autismin kirjon oireita. Teemahaastattelun rungon muodosti sarja kysymyksiä, jotka käsittelivät lapsen taustatietoja, perheen kokemuksia PoKe-klinikasta ja Poke- harjoitteista sekä PoKe-kuntoutuksen vaikutuksia kunkin perheen kohdalla. Haastattelut nauhoitettiin ja haastattelija teki muistiinpanoja vastauksista haastattelutilanteessa. Työhön otettiin mukaan paljon suoria lainauksia haastatteluista, koska haluttiin korostaa vastausten omakohtaisuutta ja subjektiivisuutta.
Tulokset osoittivat, että perheet kokevat PoKe-kuntoutuksen toimivana ja harjoitteet mielekkäinä. Kaikki haastatellut henkilöt olivat sitä mieltä, että PoKe-harjoittelusta on ollut hyötyä heidän lapselleen ja perheelleen. Näiden perheiden lapsilla on esimerkiksi sensoriikkaan liittyvät ongelmat vähentyneet, häiriökäyttäytyminen ja autistiset piirteet lieventyneet tai sosiaaliset taidot parantuneet. PoKe-kuntoutuksen suurimpana haasteena vanhemmat kokivat ajankäytön, ja harjoitteiden integroiminen osaksi arkea tuntui vaikealta.