Miten kouluammuskeluja voi selittää tai ehkäistä? : –kuvaus väkivallantekijöiden taustoista ja käyttäytymisestä
Benyik, Laura (2010)
Benyik, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005047775
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005047775
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on heinä-lokakuussa 2009 sisällönanalyysinä tehty yksi mahdollinen kuvaus kymmenen Yhdysvalloissa ja yhden Suomessa kouluammuskeluja tehneiden henkilöiden mielestä ja ajatusmaailmasta. Työssä tuodaan esille jokaisen ammuskelijan taustoja sekä persoonaa ja mielenlaatua, jotka kertovat henkilössä vaikuttaneista tekijöistä joiden yhteissummana henkilö päätyi kouluammuskelun tekemiseen. Näistä henkilöistä on laadittu yhteenvetona kuvaus perustuen seuraaviin luokkiin: iän merkitys, esikuvat ja ihannointi, perhesuhteet, koulukiusaaminen, luonteenpiirteet, seurustelu, koulumenestys, väkivaltaiset ajatukset ja suunnitelmat sekä omakuva ja itsetunto. Työssä tuodaan esille myös kahden eri tahon tutkimustuloksia ammuskelijoiden henkilöistä sekä mahdollisista ennusmerkeistä. Lopussa annetaan kehitysehdotuksia oppilaitoksille kouluammuskelujen ennaltaehkäisyyn.
Työn tilaajana on Laureassa toteutettava Korkeakouluturvallisuus 2009 –hanke, jota rahoittaa opetusministeriö. Hankkeen tarkoituksena on korkeakoulujen turvallisuuden kehittäminen.
Kouluammuskelulla tarkoitetaan opinnäytetyössä tilannetta, jossa oppilaitoksen oppilas on hyökännyt ampuma-asetta ja mahdollisesti muita välineitä, kuten räjähteitä avukseen käyttäen koulurakennukseen. Uhreikseen hän on valinnut joko sattumanvaraisesti tai suunnitellusti koulun henkilökuntaa ja oppilaita. Uhreja on useita. Kouluammuskeluista käytetään myös termiä koulusurmat.
Kouluammuskelujen syntyyn vaikuttaa useat eri tekijät. Yksi näistä on kouluammuskelijan psykologinen profiili. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi perhesuhteet, kouluympäristö sekä sosiaaliset suhteet. Tässä opinnäyteytössä ilmiötä tarkastellaan kouluammuskelijan henkilön sekä hänen mikroympäristönsä, eli perheen ja lähimpien ystävien kautta.
Työssä tarkasteltujen ammuskelijoiden taustat eivät anna suoraa yhtenäistä vastausta siihen, miksi juuri nämä oppilaat päättivät tappaa. Kouluammuskelijoiden taustat sekä psykologiset ominaisuudet vaihtelevat laajasti. Heidän taustallaan vaikuttavat mielenterveydelliset ongelmat, traumat sekä monet muut tekijät. Osa kouluammuskelijoiden ongelmista vaikuttaa olevan vain heidän omassa mielikuvituksessaan esiintyviä.
Kouluammuskelijan tunnistamiseen ei ole olemassa helppoa ja nopeaa keinoa. Kouluammuskelujen ehkäisemissä avainasemassa onkin koko oppilaitosyhteisön muokkaaminen yhteisölliseksi paikaksi. Nuorilla tulisi olla keinoja ja mahdollisuuksia purkaa pahaa oloaan hallitusti ja hakea apua haluamallaan tavalla. Jollakulla turvallisella aikuisella tulisi olla aikaa kuunnella. Yksi ennaltaehkäisykeino ei ole ratkaisu, vaan tarvitaan useita tapoja, joiden avulla voidaan muodostaa turvaverkosto nuorten ongelmien havaitsemiseen ja heidän auttamiseen heidän henkilökohtaisessa kriisissään ja näin estää ongelmien kasaantuminen ja mahdollisen kouluammuskelun syntyminen.
Työn tilaajana on Laureassa toteutettava Korkeakouluturvallisuus 2009 –hanke, jota rahoittaa opetusministeriö. Hankkeen tarkoituksena on korkeakoulujen turvallisuuden kehittäminen.
Kouluammuskelulla tarkoitetaan opinnäytetyössä tilannetta, jossa oppilaitoksen oppilas on hyökännyt ampuma-asetta ja mahdollisesti muita välineitä, kuten räjähteitä avukseen käyttäen koulurakennukseen. Uhreikseen hän on valinnut joko sattumanvaraisesti tai suunnitellusti koulun henkilökuntaa ja oppilaita. Uhreja on useita. Kouluammuskeluista käytetään myös termiä koulusurmat.
Kouluammuskelujen syntyyn vaikuttaa useat eri tekijät. Yksi näistä on kouluammuskelijan psykologinen profiili. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi perhesuhteet, kouluympäristö sekä sosiaaliset suhteet. Tässä opinnäyteytössä ilmiötä tarkastellaan kouluammuskelijan henkilön sekä hänen mikroympäristönsä, eli perheen ja lähimpien ystävien kautta.
Työssä tarkasteltujen ammuskelijoiden taustat eivät anna suoraa yhtenäistä vastausta siihen, miksi juuri nämä oppilaat päättivät tappaa. Kouluammuskelijoiden taustat sekä psykologiset ominaisuudet vaihtelevat laajasti. Heidän taustallaan vaikuttavat mielenterveydelliset ongelmat, traumat sekä monet muut tekijät. Osa kouluammuskelijoiden ongelmista vaikuttaa olevan vain heidän omassa mielikuvituksessaan esiintyviä.
Kouluammuskelijan tunnistamiseen ei ole olemassa helppoa ja nopeaa keinoa. Kouluammuskelujen ehkäisemissä avainasemassa onkin koko oppilaitosyhteisön muokkaaminen yhteisölliseksi paikaksi. Nuorilla tulisi olla keinoja ja mahdollisuuksia purkaa pahaa oloaan hallitusti ja hakea apua haluamallaan tavalla. Jollakulla turvallisella aikuisella tulisi olla aikaa kuunnella. Yksi ennaltaehkäisykeino ei ole ratkaisu, vaan tarvitaan useita tapoja, joiden avulla voidaan muodostaa turvaverkosto nuorten ongelmien havaitsemiseen ja heidän auttamiseen heidän henkilökohtaisessa kriisissään ja näin estää ongelmien kasaantuminen ja mahdollisen kouluammuskelun syntyminen.