Työhyvinvointi itsensä johtamisen näkökulmasta
Jantunen, Sari (2010)
Jantunen, Sari
Vaasan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037622
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli työhyvinvoinnin tutkiminen itsensä johtamisen näkökulmasta. Aiheena se on tärkeä ja kiinnostava tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa varsinkin terveydenhoitoalalla. Tutkimuksen tarkoituksena oli koetun
työhyvinvoinnin ja siihen vaikuttavien tekijöiden mittaaminen sekä työntekijöiden omien vaikutusmahdollisuuksien korostaminen.
Tutkimus toteutettiin Vaasan keskussairaalan ortopedian ja traumatologian vuodeosaston hoitohenkilökunnalle, ja tutkimusaineiston keruu suoritettiin kyselylomakkein. Lomakkeissa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Strukturoidut vastaukset analysoitiin Excel-laskentaohjelmaa apuna käyttäen ja avoimet vastaukset sisällönanalyysilla.
Tuloksista ilmeni, että hoitohenkilökunta oli melko tyytyväinen työhönsä, ja työhyvinvoinnin kokemisessa ei tullut esille merkittäviä yksittäisiä ongelmakohtia.
Työmotivaatio ja työn hallintakeinot olivat tärkeiksi koettuja seikkoja, ja ne tunnistettiin pääosin omaan toimintaan kuuluvina. Kehittämistarpeina esille nousi oman toiminnan suhteen työn organisointitaidot, ja omien voimavarojen riittävä tunnistaminen. Työyhteisössä kaivattiin enemmän yhteistyötä. Tärkeinä parannusehdotuksina oli yhteisten keskustelujen tarpeellisuus sekä vaikutusmahdollisuuksien ja koulutuksen lisääminen. Itsensä johtaminen on näissä kehittämiskohdissa suuressa roolissa, minkä perusteella voidaan päätellä, että itsensä johtamisen
taitoja tulisi kehittää työhyvinvoinnin kannalta.
Tuloksissa tuli selkeästi esille itsensä johtamisen merkitys työhyvinvoinnin tasoon. Tulokset ovat merkittäviä tutkitun työyhteisön kannalta ja laajemmin tutkimus tuo uutta näkökulmaa työhyvinvoinnin haasteisiin.
työhyvinvoinnin ja siihen vaikuttavien tekijöiden mittaaminen sekä työntekijöiden omien vaikutusmahdollisuuksien korostaminen.
Tutkimus toteutettiin Vaasan keskussairaalan ortopedian ja traumatologian vuodeosaston hoitohenkilökunnalle, ja tutkimusaineiston keruu suoritettiin kyselylomakkein. Lomakkeissa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Strukturoidut vastaukset analysoitiin Excel-laskentaohjelmaa apuna käyttäen ja avoimet vastaukset sisällönanalyysilla.
Tuloksista ilmeni, että hoitohenkilökunta oli melko tyytyväinen työhönsä, ja työhyvinvoinnin kokemisessa ei tullut esille merkittäviä yksittäisiä ongelmakohtia.
Työmotivaatio ja työn hallintakeinot olivat tärkeiksi koettuja seikkoja, ja ne tunnistettiin pääosin omaan toimintaan kuuluvina. Kehittämistarpeina esille nousi oman toiminnan suhteen työn organisointitaidot, ja omien voimavarojen riittävä tunnistaminen. Työyhteisössä kaivattiin enemmän yhteistyötä. Tärkeinä parannusehdotuksina oli yhteisten keskustelujen tarpeellisuus sekä vaikutusmahdollisuuksien ja koulutuksen lisääminen. Itsensä johtaminen on näissä kehittämiskohdissa suuressa roolissa, minkä perusteella voidaan päätellä, että itsensä johtamisen
taitoja tulisi kehittää työhyvinvoinnin kannalta.
Tuloksissa tuli selkeästi esille itsensä johtamisen merkitys työhyvinvoinnin tasoon. Tulokset ovat merkittäviä tutkitun työyhteisön kannalta ja laajemmin tutkimus tuo uutta näkökulmaa työhyvinvoinnin haasteisiin.