Työtyytyväisyyskyselyn toteuttaminen case Janakkalan seurakunta
Laurell, Satu (2010)
Laurell, Satu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005027412
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005027412
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Janakkalan seurakunnan työhyvinvoinnin tilaa työtyytyväisyyskyselyn avulla. Opinnäytetyöllä on myös haluttu selvittää, millaiset asiat vaikuttavat yleensä työntekijöiden työtyytyväisyyteen. Työn tavoitteena oli tuottaa Janakkalan seurakunnalle materiaalia, jonka avulla se voi parantaa työyhteisöään ja henkilöstönsä työssäviihtyvyyttä.
Opinnäytetyössä käytetty teoria perustuu aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja ajankohtaisiin aiheisiin. Yhtenä perustana opinnäytetyölle on käytetty Maslowin tarvehierarkiaa sekä siitä johdettua Herzbergin kahden faktorin teoriaa. Työtyytyväisyyskyselyn toteuttamisen apuvälineenä on käytetty kirjaa Tutki ja kirjoita (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara).
Empiirinen osuus työssä oli toteuttaa työtyytyväisyyskysely Janakkalan seurakunnalle. Työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentiksi muodostui 52,2 %. Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta työtyytyväisyyden olevan hyvällä tasolla, mutta parannettavaa toki löytyi. Vastauksista nousi esiin se, että työntekijät nauttivat työnsä tuloksista ja siitä, että voivat itse vaikuttaa työhönsä ja käyttää omaa luovuuttaan. Työntekijät toivoivat parannuksia muun muassa tiedonkulkuun sekä enemmän palautetta esimieheltään. Esiin nousi myös arvokeskustelun tarpeellisuus.
Opinnäytetyössä käytetty teoria perustuu aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja ajankohtaisiin aiheisiin. Yhtenä perustana opinnäytetyölle on käytetty Maslowin tarvehierarkiaa sekä siitä johdettua Herzbergin kahden faktorin teoriaa. Työtyytyväisyyskyselyn toteuttamisen apuvälineenä on käytetty kirjaa Tutki ja kirjoita (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara).
Empiirinen osuus työssä oli toteuttaa työtyytyväisyyskysely Janakkalan seurakunnalle. Työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentiksi muodostui 52,2 %. Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta työtyytyväisyyden olevan hyvällä tasolla, mutta parannettavaa toki löytyi. Vastauksista nousi esiin se, että työntekijät nauttivat työnsä tuloksista ja siitä, että voivat itse vaikuttaa työhönsä ja käyttää omaa luovuuttaan. Työntekijät toivoivat parannuksia muun muassa tiedonkulkuun sekä enemmän palautetta esimieheltään. Esiin nousi myös arvokeskustelun tarpeellisuus.