Verensiirrossa tapahtuvat poikkeamat ja niiden ehkäisy
Luusua, Ninni; Lyly, Maria (2010)
Luusua, Ninni
Lyly, Maria
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004297293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004297293
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa Turun ammattikorkeakoulun Turvallinen lääkehoito – projektia ja se tehdään yhteistyössä Kaarinan kaupungin terveyskeskuksen kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin mukaillen systemaattista kirjallisuuskatsausta ja tarkoituksena oli selvittää mitkä ovat verensiirtohoidossa tapahtuvia poikkeamia ja miksi niitä esiintyy. Työn tarkoituksena oli myös tuottaa tietoa millaisin keinoin niitä voidaan ehkäistä ja taata turvallinen verensiirto. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa yhteistyökumppanille ja edistää potilasturvallisuutta verensiirtohoidon yhteydessä. Tieto on tärkeää, koska sairaanhoitaja on verensiirtohoidon toteuttaja.
Opinnäytetyön aineiston keräämiseen käytettiin Medic-, Cinahl-, Medline- ja Cochrane- tietokan-toja. Kirjallisuushaun perusteella analyysiin valittiin 12 julkaisua.
Tutkimukset osoittivat, että poikkeamia verensiirtohoidossa tapahtuu. Useimmiten poikkeama syntyy, kun vuoteen vierellä tehtävä tarkistus on puutteellinen. Verensiirtohoitojen yhteydessä tämä tiedostetaan, mutta silti virheitä potilaan henkilöllisyyden tunnistamisessa tapahtuu. Verensiirtohoitoon kuuluu oleellisena osana potilaan vitaalielintoimintojen tarkkailu. Yleisimmin 30 minuutin kuluessa siirron aloittamisesta ilmenee mahdolliset verensiirtohoitoon liittyvät reaktiot. Potilaan monitoroinnin suhteen tehdään laiminlyöntejä. Terveysalan ammattihenkilöt ovat vastuussa ylläpitämään tietojaan ja taitojaan, terveysalan organisaatio puolestaan tarjoamaan lisäkoulutusta. Suomessa verensiirtoon liittyvistä vakavista haitoista ilmoittaminen on lakisääteistä.
Tutkimusten mukaan verensiirtoon liittyvien haittatapahtumien ja läheltä piti –tilanteiden ilmoittaminen parantaisi potilasturvallisuutta. Täytyy kiinnittää myös huomiota lisäkoulutuksen saamiseen ja uuden teknologian käyttöönottoon.
Opinnäytetyön aineiston keräämiseen käytettiin Medic-, Cinahl-, Medline- ja Cochrane- tietokan-toja. Kirjallisuushaun perusteella analyysiin valittiin 12 julkaisua.
Tutkimukset osoittivat, että poikkeamia verensiirtohoidossa tapahtuu. Useimmiten poikkeama syntyy, kun vuoteen vierellä tehtävä tarkistus on puutteellinen. Verensiirtohoitojen yhteydessä tämä tiedostetaan, mutta silti virheitä potilaan henkilöllisyyden tunnistamisessa tapahtuu. Verensiirtohoitoon kuuluu oleellisena osana potilaan vitaalielintoimintojen tarkkailu. Yleisimmin 30 minuutin kuluessa siirron aloittamisesta ilmenee mahdolliset verensiirtohoitoon liittyvät reaktiot. Potilaan monitoroinnin suhteen tehdään laiminlyöntejä. Terveysalan ammattihenkilöt ovat vastuussa ylläpitämään tietojaan ja taitojaan, terveysalan organisaatio puolestaan tarjoamaan lisäkoulutusta. Suomessa verensiirtoon liittyvistä vakavista haitoista ilmoittaminen on lakisääteistä.
Tutkimusten mukaan verensiirtoon liittyvien haittatapahtumien ja läheltä piti –tilanteiden ilmoittaminen parantaisi potilasturvallisuutta. Täytyy kiinnittää myös huomiota lisäkoulutuksen saamiseen ja uuden teknologian käyttöönottoon.