Etelä-Saimaa golfkentän viheriöiden kuntotutkimus
Relander, Ville (2010)
Relander, Ville
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004297236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004297236
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Etelä-Saimaa golfkentän viheriöille kuntotutkimus. Kuntotutkimuksessa tutkittiin pääasiassa kasvualustan rakenteellisia ominaisuuksia tavoitteena löytää mahdollinen syy viheriöiden nurmen huonoon kuntoon. Etelä-Saimaa golfkenttä sijaitsee Lappeenrannassa Tuosan saaressa ja työntilaajana toimi Viipurin Golf Oy.
Etelä-Saimaa golfkenttä avattiin vuonna 2006 jolloin viheriöt vaikuttivat olleen hyvässä kunnossa. Seuraavina pelikausina viheriöillä on ollut todella suuria ongelmia nurmen kasvun suhteen varsinkin syksyisin. Runsaiden sateiden yhteydessä viheriöiden nurmen kasvu taantuu rajusti ja ne alkavat voida huonosti.
Rakentamisen kannalta viheriöt ovat vaativin golfkentän osa-alue. Viheriöiden kasvualusta on 30 cm paksu, ja se sekoitetaan hiekasta ja turpeesta. Viheriöiden laadun tulee olla virheetön sekä niille asetetut vaatimukset ovat korkeimmat. Rakentamisvaiheessa ohjeistuksena on käytetty Suomen golfliiton vuonna 2002 julkaisemaa Ohjeita golfkentän rakennustöistä. Kyseistä julkaisua on tämän jälkeen päivitetty vuosina 2007, 2009 ja 2010. Suomessa olevat ohjeistukset ovat olleet ristiriidattomia USGA:n (United States Golf Assosiation) ohjeistusten kanssa, joista nykyiset ohjeistukset ovat pääsääntöisesti tulleetkin. Suomessa yleisesti käytettävät laboratoriomittausmenetelmät poikkeavat uusista ohjeistuksista, joten tulosten vertailu näiden menetelmien kanssa ei ole mahdollista.
Tässä opinnäytetyössä päädyttiin tutkimaan kasvualustaa kerroksittain, sillä viheriöistä oli aikaisemmin tehty alustavia tutkimuksia ja tavoitteena oli löytää ratkaisu ongelmiin eri näkökulmasta. Näytteidenotto suoritettiin viheriöiltä syksyllä 2009, ja ne tutkittiin Saimaan ammattikorkeakoulun maalaboratoriossa.
Tutkimuksissa suurimmaksi ongelmaksi ilmenivät kasvualustan huokostilavuudet. Ilman määrä kasvualussa osoittautui suhteellisen pieneksi sillä kasvualusta pidättää paljon vettä. Veden määrä kasvualustassa sekä sen tiiviys vaikuttavat ilman määrään. Huokostilavuuksista ei ollut ohjeistuksia eikä vaatimuksia rakentamisvaiheessa käytetyssä ohjeessa. Myös vedenläpäisevyysarvot olivat hieman pienentyneet verrattuna rakennusvaiheen aikaisiin tuloksiin.
Etelä-Saimaa golfkenttä avattiin vuonna 2006 jolloin viheriöt vaikuttivat olleen hyvässä kunnossa. Seuraavina pelikausina viheriöillä on ollut todella suuria ongelmia nurmen kasvun suhteen varsinkin syksyisin. Runsaiden sateiden yhteydessä viheriöiden nurmen kasvu taantuu rajusti ja ne alkavat voida huonosti.
Rakentamisen kannalta viheriöt ovat vaativin golfkentän osa-alue. Viheriöiden kasvualusta on 30 cm paksu, ja se sekoitetaan hiekasta ja turpeesta. Viheriöiden laadun tulee olla virheetön sekä niille asetetut vaatimukset ovat korkeimmat. Rakentamisvaiheessa ohjeistuksena on käytetty Suomen golfliiton vuonna 2002 julkaisemaa Ohjeita golfkentän rakennustöistä. Kyseistä julkaisua on tämän jälkeen päivitetty vuosina 2007, 2009 ja 2010. Suomessa olevat ohjeistukset ovat olleet ristiriidattomia USGA:n (United States Golf Assosiation) ohjeistusten kanssa, joista nykyiset ohjeistukset ovat pääsääntöisesti tulleetkin. Suomessa yleisesti käytettävät laboratoriomittausmenetelmät poikkeavat uusista ohjeistuksista, joten tulosten vertailu näiden menetelmien kanssa ei ole mahdollista.
Tässä opinnäytetyössä päädyttiin tutkimaan kasvualustaa kerroksittain, sillä viheriöistä oli aikaisemmin tehty alustavia tutkimuksia ja tavoitteena oli löytää ratkaisu ongelmiin eri näkökulmasta. Näytteidenotto suoritettiin viheriöiltä syksyllä 2009, ja ne tutkittiin Saimaan ammattikorkeakoulun maalaboratoriossa.
Tutkimuksissa suurimmaksi ongelmaksi ilmenivät kasvualustan huokostilavuudet. Ilman määrä kasvualussa osoittautui suhteellisen pieneksi sillä kasvualusta pidättää paljon vettä. Veden määrä kasvualustassa sekä sen tiiviys vaikuttavat ilman määrään. Huokostilavuuksista ei ollut ohjeistuksia eikä vaatimuksia rakentamisvaiheessa käytetyssä ohjeessa. Myös vedenläpäisevyysarvot olivat hieman pienentyneet verrattuna rakennusvaiheen aikaisiin tuloksiin.