Miksi olet niin karvainen ja muita kysymyksiä : Lapsen suusta -palstan toimittaminen musiikkilehti Rumbassa
Juntunen, Johanna (2010)
Juntunen, Johanna
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004276997
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004276997
Tiivistelmä
Lapsen suusta -palsta on ilmestynyt Rumbassa vuoden 2008 alusta ja sen tavoitteena on toteuttaa artistihaastatteluja erilaisesta näkökulmasta humorististen kysymysten kautta. Toimitin itse kyseistä palstaa viiteen numeroon ollessani työharjoittelussa vuoden 2009 lopussa. Opinnäytetyöni tarkoitus on tuoda esille, millainen kyseisen palstan toimitus-prosessi on vertaamalla sitä toimitustyön teoriaan. Opinnäytetyössä tuodaan esille lyhyesti lehden historiaa sekä se, miten Lapsen suusta -palsta on saanut nykyisen muotonsa.
Opinnäytetyöni teoriaosassa käsittelen haastatteluun valmistautumista sekä haastateltavan ja haastattelumenetelmän valintaa. Vertaan myös tätä teoriaa aiheena olevaan palstaan, jotta saan selville, miten hyvin ne vastaavat toisiaan. Lisäksi käsittelen taiton merkitystä aikakausilehdessä sekä sitä, miten lukijakunnan tunteminen helpottaa journalistista työskentelyä.
Olen käyttänyt opinnäytetyössäni useita kirjallisia lähteitä lehtijournalismin alalta. Pää-lähteenä olen käyttänyt Tapani Huovilan vuonna 2005 ilmestynyttä Toimittaja – tiedon etsijä ja vaikuttaja -teosta. Teoreettisen tiedon tueksi tein tukihaastattelut Rumban päätoimittajan Viljami Puustisen sekä palstaa toimittaneen Heini Strandin kanssa. Kävin läpi myös kaikki vuoden 2009 loppuun mennessä julkaistut palstat. Tein yhteenvedon haastateltavista sekä selvitin, miten kysymykset ovat muuttuneet. Hyödynsin myös omaa työharjoittelupäiväkirjaani opinnäytetyön teossa.
Lapsen suusta on muotoutunut nykyiseen muotoonsa monen palstan kautta. Vastaavanlaisia palstoja on ollut lehdessä sen ensimmäisistä numeroista asti vuodesta 1983. Toimitustyön suurin haaste on saada kysymykset muotoiltua oikealla tavalla, jotta palsta toimii tehtävässään eli viihdyttää lukijoita sekä artisteja, joita siinä haastatellaan. Toimittajan pitää myös osata selittää palstan idea haastateltavalle, sillä mitä paremmin hän sen ymmärtää, sitä parempi palstan lopputulos on. Palstalle sopivia haastateltavia on Suomessa rajallinen määrä, joten suurin haaste tulevaisuudessa on haastateltavien loppuminen. Palstaa pitää tulevaisuudessa kehittää siten, että haastateltavien valintakriteereitä tarkistetaan ja kysymykset muotoillaan siten, ettei niihin vastaaminen vaadi haastateltavalta niin paljon kuin nykyisin.
Opinnäytetyöni teoriaosassa käsittelen haastatteluun valmistautumista sekä haastateltavan ja haastattelumenetelmän valintaa. Vertaan myös tätä teoriaa aiheena olevaan palstaan, jotta saan selville, miten hyvin ne vastaavat toisiaan. Lisäksi käsittelen taiton merkitystä aikakausilehdessä sekä sitä, miten lukijakunnan tunteminen helpottaa journalistista työskentelyä.
Olen käyttänyt opinnäytetyössäni useita kirjallisia lähteitä lehtijournalismin alalta. Pää-lähteenä olen käyttänyt Tapani Huovilan vuonna 2005 ilmestynyttä Toimittaja – tiedon etsijä ja vaikuttaja -teosta. Teoreettisen tiedon tueksi tein tukihaastattelut Rumban päätoimittajan Viljami Puustisen sekä palstaa toimittaneen Heini Strandin kanssa. Kävin läpi myös kaikki vuoden 2009 loppuun mennessä julkaistut palstat. Tein yhteenvedon haastateltavista sekä selvitin, miten kysymykset ovat muuttuneet. Hyödynsin myös omaa työharjoittelupäiväkirjaani opinnäytetyön teossa.
Lapsen suusta on muotoutunut nykyiseen muotoonsa monen palstan kautta. Vastaavanlaisia palstoja on ollut lehdessä sen ensimmäisistä numeroista asti vuodesta 1983. Toimitustyön suurin haaste on saada kysymykset muotoiltua oikealla tavalla, jotta palsta toimii tehtävässään eli viihdyttää lukijoita sekä artisteja, joita siinä haastatellaan. Toimittajan pitää myös osata selittää palstan idea haastateltavalle, sillä mitä paremmin hän sen ymmärtää, sitä parempi palstan lopputulos on. Palstalle sopivia haastateltavia on Suomessa rajallinen määrä, joten suurin haaste tulevaisuudessa on haastateltavien loppuminen. Palstaa pitää tulevaisuudessa kehittää siten, että haastateltavien valintakriteereitä tarkistetaan ja kysymykset muotoillaan siten, ettei niihin vastaaminen vaadi haastateltavalta niin paljon kuin nykyisin.