Yrityssaneerauskelpoisuus PK-yrityksissä
Kauppi, Riitta (2010)
Kauppi, Riitta
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004266937
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004266937
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli yrityssaneeraus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Opinnäytetyössä keskityttiin lähinnä tarkastelemaan yrityssaneerauksen hakeutumisen edellytyksiä sekä esteperusteita sekä yrityssaneerauksen aloittamisharkintaan liittyviä edellytyksiä yrityksen saneerauskelpoisuutta ajatellen. Laki yrityksen saneerauksesta on tullut voimaan 1993 ja uudistettu yrityssaneerauslaki on tullut voimaan 2007.
Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin lainsäädännön pohjalta yrityssaneeraukseen hakeutumisen edellytykset, yhteishakemus, uhkaava maksukyvyttömyys ja maksukyvyttömyys sekä saneerauksen esteperusteet, maksukyvyttömyys, saneerausmenettelyn kustannusten kattaminen, perintätoimien estäminen, yleiset esteperusteet sekä muut velallisen toimista johtuvat syyt. Opinnäytetyön teoriaosassa käytiin läpi myös, mitä tuomioistuimen tulee ottamaan huomioon aloittamisharkinnan ratkaisuaineistona sekä velkojien kannalta konkurssivertailun merkitys jo aloittamisvaiheessa.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin myös mahdollisuutta käyttää yrityksen tilinpäätöksistä laskettavia tunnuslukuja ennustettaessa yrityksen elinkelpoisuutta eli siten myös saneerauskelpoisuutta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin Lappeenrannan käräjäoikeudelle vuosina 2007 – 2009 saneeraushakemusten liitteenä toimitetuista tilinpäätöksistä laskettuja tunnuslukuja. Tunnusluvut on esitetty taulukossa parhainta tunnuslukua, alakvartiilia 25 %, mediaania, yläkvartiilia 75 % ja alinta tunnuslukua käyttäen.
Tunnuslukujen perusteella tehdystä tutkimuksesta voidaan päätellä, että vain harva yritys on enää saneeraukseen hakeutuessaan elinkelpoinen. Yrityssaneeraukseen hakeudutaankin yleisesti vasta sen jälkeen, kun joku velkojista on tehnyt konkurssihakemuksen käräjäoikeudelle. Tämä johtaa siihen, että vaikka saneerausmenettelyn aloitettaisiinkin, saneerausmenettely keskeytyy menettelyn aikana siihen, ettei saneerausohjelman laatimiselle ole edellytyksiä.
Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin lainsäädännön pohjalta yrityssaneeraukseen hakeutumisen edellytykset, yhteishakemus, uhkaava maksukyvyttömyys ja maksukyvyttömyys sekä saneerauksen esteperusteet, maksukyvyttömyys, saneerausmenettelyn kustannusten kattaminen, perintätoimien estäminen, yleiset esteperusteet sekä muut velallisen toimista johtuvat syyt. Opinnäytetyön teoriaosassa käytiin läpi myös, mitä tuomioistuimen tulee ottamaan huomioon aloittamisharkinnan ratkaisuaineistona sekä velkojien kannalta konkurssivertailun merkitys jo aloittamisvaiheessa.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin myös mahdollisuutta käyttää yrityksen tilinpäätöksistä laskettavia tunnuslukuja ennustettaessa yrityksen elinkelpoisuutta eli siten myös saneerauskelpoisuutta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin Lappeenrannan käräjäoikeudelle vuosina 2007 – 2009 saneeraushakemusten liitteenä toimitetuista tilinpäätöksistä laskettuja tunnuslukuja. Tunnusluvut on esitetty taulukossa parhainta tunnuslukua, alakvartiilia 25 %, mediaania, yläkvartiilia 75 % ja alinta tunnuslukua käyttäen.
Tunnuslukujen perusteella tehdystä tutkimuksesta voidaan päätellä, että vain harva yritys on enää saneeraukseen hakeutuessaan elinkelpoinen. Yrityssaneeraukseen hakeudutaankin yleisesti vasta sen jälkeen, kun joku velkojista on tehnyt konkurssihakemuksen käräjäoikeudelle. Tämä johtaa siihen, että vaikka saneerausmenettelyn aloitettaisiinkin, saneerausmenettely keskeytyy menettelyn aikana siihen, ettei saneerausohjelman laatimiselle ole edellytyksiä.