Kaikki pelaa! : seurapeli näkövammaisille ja näkeville
Kalola, Laura (2010)
Kalola, Laura
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004266894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004266894
Tiivistelmä
Työni tavoitteena oli suunnitella peli näkövammaisten ja näkevien käyttöön. Perehdyin näkövammaisuuteen ja tutkin pelien viehätystä. Otin selvää millaisia pelejä näkövammaisille lapsille ja aikuisille on kehitetty, ja pyrin keksimään jotain uutta pelimarkkinoille.
Tavoitteenani oli ottaa erityisesti näkövammainen käyttäjä huomioon pelin suunnittelussa, mikä näkyy moniaistisuuden korostamisessa. Halusin kuitenkin, että peli on mielenkiintoinen ja tarjoaa haasteita myös näkevälle käyttäjälle.
Prosessin aikana tein tutkimustyötä erityisesti lapsen näkövammaisuudesta ja tapasin useita näkövammaisten lasten parissa toimivia ohjaajia ja opettajia. Sain suuntaviivat suunnittelutyölleni Jyväskylän Näkövammaisten koulun oppimateriaaliyksiköltä sekä ohjaajilta ja opettajilta. Kun työni oli edennyt pelin ensimmäiseen protomalliin, testasin sitä koulun 3-9-luokkalaisilla, näkövammaisilla oppilailla ja sain palautetta koulun henkilökunnalta. Protopeliä ovat pelanneet myös näkevät ihmiset silmät sidottuina ja ilman.
Lopputuloksena on protomalli neljän hengen lautapelistä, jonka nimeksi on muotoutunut: “Kadonneet aarteet”. Peliin kuuluu haptinen pelilauta, arpahyrrä, pelinappulat säilytyspusseineen, pelisäännöt pistekirjoituksena ja tavallisena tekstinä sekä suunnitelma pelipakkauksesta.
Mielestäni myös näkövammaisilla, lapsilla ja aikuisilla on oikeus samanlaisiin iloihin, mitä meillä näkevillä on. Siksi olisi tärkeää suunnitella tuotteita, jotka antavat iloa myös näkövammaisille.
Tavoitteenani oli ottaa erityisesti näkövammainen käyttäjä huomioon pelin suunnittelussa, mikä näkyy moniaistisuuden korostamisessa. Halusin kuitenkin, että peli on mielenkiintoinen ja tarjoaa haasteita myös näkevälle käyttäjälle.
Prosessin aikana tein tutkimustyötä erityisesti lapsen näkövammaisuudesta ja tapasin useita näkövammaisten lasten parissa toimivia ohjaajia ja opettajia. Sain suuntaviivat suunnittelutyölleni Jyväskylän Näkövammaisten koulun oppimateriaaliyksiköltä sekä ohjaajilta ja opettajilta. Kun työni oli edennyt pelin ensimmäiseen protomalliin, testasin sitä koulun 3-9-luokkalaisilla, näkövammaisilla oppilailla ja sain palautetta koulun henkilökunnalta. Protopeliä ovat pelanneet myös näkevät ihmiset silmät sidottuina ja ilman.
Lopputuloksena on protomalli neljän hengen lautapelistä, jonka nimeksi on muotoutunut: “Kadonneet aarteet”. Peliin kuuluu haptinen pelilauta, arpahyrrä, pelinappulat säilytyspusseineen, pelisäännöt pistekirjoituksena ja tavallisena tekstinä sekä suunnitelma pelipakkauksesta.
Mielestäni myös näkövammaisilla, lapsilla ja aikuisilla on oikeus samanlaisiin iloihin, mitä meillä näkevillä on. Siksi olisi tärkeää suunnitella tuotteita, jotka antavat iloa myös näkövammaisille.