Lasten toimijuuden tarkastelua Honkaharjun päiväkodissa
Kostamo, Heli (2010)
Kostamo, Heli
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004216687
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004216687
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin lasten toimijuutta Honkaharjun päiväkodilla osallistuvan havainnoinnin ja lasten, lastentarhanopettajien sekä johtajan haastattelujen avulla. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Tutkimustehtävä, millaista on lasten toimijuus päiväkodissa, jakautui tutkimuskysymyksiin, joita olivat: miten lapsen toimijuus ilmenee päiväkodin arjessa ja miten lastentarhanopettajat ja johtaja kokevat lapsen toimijuuden.
Tutkimuksen tiedonkeruumenetelminä olivat osallistuva havainnointi lapsiryhmissä, lasten puolistrukturoidut yksilöhaastattelut, lastentarhanopettajien ryhmähaastattelu sekä johtajan teemahaastattelu. Aineistoja analysoitiin aineistokohtaisesti soveltuvin menetelmin. Lasten havainnointiaineistoa analysoitiin teorialähtöisesti, lasten haastatteluaineistoa aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin, lastentarhanopettajien ryhmähaastatteluaineistoa aineistolähtöisen teemoittelun avulla ja johtajan teemahaastatteluaineistoa analysoitiin aineistolähtöisen kuvauksen keinoin.
Havainnoinnin ja haastattelujen perusteella lapsen toimijuus ilmeni monipuolisena toimintana päiväkodilla. Luonto oli tärkeä paikka lasten toimijuuden toteutumiselle. Rajoitetuissa tilanteissakin lasten toimijuus tuli näkyviin. Sukupuolten välisiä eroja toimijuudessa ilmeni erityisesti liikunnan ja taiteellisen tekemisen suhteen. Liikkumisen rajoitukset nousivat lasten haastatteluissa esiin. Muuten rajoituksia koettiin kokonaisuudessaan vähän, tosin pojat kokivat rajoituksia tyttöjä laajemmin toimijuudessaan.
Lastentarhanopettajat kokivat lasten toimijuuden asiana, jota tulee tukea päiväkodissa. Johtaja koki lapsen yksilöllisen kohtaamisen avaimeksi lasten toimijuuden tukemisessa. Tulokset tekevät näkyväksi lasten toimijuutta päiväkodissa ja muistuttavat sen merkityksestä lasten hyvinvointiin. Ymmärtämällä lasten toimijuutta, voidaan luoda mahdollisuuksia ja antaa tilaa lasten toimijuudelle niin päiväkodissa kuin muissakin kasvuympäristöissä.
Tutkimuksen tiedonkeruumenetelminä olivat osallistuva havainnointi lapsiryhmissä, lasten puolistrukturoidut yksilöhaastattelut, lastentarhanopettajien ryhmähaastattelu sekä johtajan teemahaastattelu. Aineistoja analysoitiin aineistokohtaisesti soveltuvin menetelmin. Lasten havainnointiaineistoa analysoitiin teorialähtöisesti, lasten haastatteluaineistoa aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin, lastentarhanopettajien ryhmähaastatteluaineistoa aineistolähtöisen teemoittelun avulla ja johtajan teemahaastatteluaineistoa analysoitiin aineistolähtöisen kuvauksen keinoin.
Havainnoinnin ja haastattelujen perusteella lapsen toimijuus ilmeni monipuolisena toimintana päiväkodilla. Luonto oli tärkeä paikka lasten toimijuuden toteutumiselle. Rajoitetuissa tilanteissakin lasten toimijuus tuli näkyviin. Sukupuolten välisiä eroja toimijuudessa ilmeni erityisesti liikunnan ja taiteellisen tekemisen suhteen. Liikkumisen rajoitukset nousivat lasten haastatteluissa esiin. Muuten rajoituksia koettiin kokonaisuudessaan vähän, tosin pojat kokivat rajoituksia tyttöjä laajemmin toimijuudessaan.
Lastentarhanopettajat kokivat lasten toimijuuden asiana, jota tulee tukea päiväkodissa. Johtaja koki lapsen yksilöllisen kohtaamisen avaimeksi lasten toimijuuden tukemisessa. Tulokset tekevät näkyväksi lasten toimijuutta päiväkodissa ja muistuttavat sen merkityksestä lasten hyvinvointiin. Ymmärtämällä lasten toimijuutta, voidaan luoda mahdollisuuksia ja antaa tilaa lasten toimijuudelle niin päiväkodissa kuin muissakin kasvuympäristöissä.