Asahi-terveysliikunta niskahartiaseudun toimintakyvyn edistäjänä : harjoitusinterventio näyttöpäätetyöntekijöille
Toivanen, Maria; Kuittinen, Mari (2010)
Toivanen, Maria
Kuittinen, Mari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004206624
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004206624
Tiivistelmä
Niska-hartiavaivat ovat selkäkipujen jälkeen suomalaisväestön toiseksi yleisin tuki- ja liikuntaelinvaiva. Työperäinen niska- ja hartiakipu voi johtua työn fyysisestä kuormittavuudesta, huonosta työasennosta tai liian vähäisistä tauoista. Liikunnalla ja terveellisillä elämäntavoilla voidaan ehkäistä ja hoitaa niskahartiaseudun kipuja. Asahi-terveysliikunta on uusi suomalainen liikuntamuoto, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja hoitaa yleisimpiä terveysongelmia. Asahi-harjoittelu sisältää myös niskahartiaseudulle suunniteltuja täsmäliikkeitä, joiden tavoitteena on edistää niska-hartiaseudun hyvinvointia. Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää Asahin hyödyllisyyttä niskahartiavaivojen hoidossa näyttöpäätetyöntekijöillä. Toteutimme kuuden viikon mittaisen Asahi-harjoitteluintervention, jossa 9 näyttöpäätetyöntekijää harjoitteli Asahi-liikkeistä koottua niska-hartiaseudun ohjelmaa. Tutkittavia ilmiöitä olivat niska-hartiaseudun oireet ja niiden voimakkuus, kaularangan liikkuvuus ja päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen. Mittareina käytettiin esitietolomaketta, VAS-kipujanaa, CROM-mittaria sekä The Neck Disability Index -kyselyä. Niska-hartiaseudun oireiden (jäykkyys, puutuneisuus, lihasheikkous, säteilyoire, huimaus, päänsärky) esiintyvyys väheni koeryhmässä kaikkien oireiden osalta. Oireiden voimakkuus väheni kahdeksalla henkilöllä yhdeksästä. Kaularangan liikkuvuus parani koeryhmässä kaikkiin liikesuuntiin, eniten eteentaivutus- eli fleksiosuuntaan. Niskakivun aiheuttama haitta päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen väheni kahdeksalla henkilöllä yhdeksästä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kuuden viikon mittaisella Asahi-harjoittelulla voidaan mahdollisesti parantaa niska-hartiaseudun hyvinvointia. Tulokset ovat rohkaisevia ja suuntaa-antavia, mutta luotettavampien tulosten saavuttamiseksi tarvitaan tutkimuksia suuremmalla koeryhmällä ja verrokkiryhmällä.