Tukihenkilökoulutukseen osallistumisen syyt, tukihenkilön rooli ja koulutuksen arviointi
Katajamaa, Marja; Arffman, Miira-Kaisa (2010)
Katajamaa, Marja
Arffman, Miira-Kaisa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004196583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004196583
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, millaisia syitä vapaaehtoisten tukihenkilöiden koulutukseen osallistumiseen oli ja millainen tukihenkilön rooli muodostui koulutuksessa. Tarkoituksena oli myös arvioida koulutuksen onnistumista. Opinnäytetyö kuuluu Laurea-ammattikorkeakoulun Työn rajalla -hankkeeseen.
Opinnäytetyö toteutettiin Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n Santra-hankkeelle. Santra-hanke järjesti yhteistyössä kuuden muun organisaation kanssa yhteisen tukihenkilökoulutuksen keväällä 2009. Koulutus kesti 10 viikkoa, yhteensä 30 tuntia. Koulutuksen tavoitteena oli muun muassa resurssien yhdistäminen, yhteisen tukihenkilökoulutuksen järjestäminen, ja uusien tukihenkilöiden saaminen vanhuksille, mielenterveyskuntoutujille sekä maahanmuuttajille.
Tässä työssä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin osallistuvan havainnoinnin menetelmällä. Myös alkuhaastatteluja ja koulutuspalautetta käytettiin aineistona. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysillä. Koulutusta arvioitiin pohtien yhteistyön sujuvuutta sekä rekrytoinnin ja koulutuksen onnistumista.
Tulokset osoittivat, että tukihenkilökoulutukseen osallistumisen syyt liittyvät auttamisen kokemiseen tärkeänä, yhteiskuntavastuuseen, itsensä kehittämiseen sekä haluun saada uutta sisältöä omaan elämään. Tulokset tukihenkilön roolista osoittavat, että tukihenkilön tulee olla empaattinen kuuntelija ja opastaja. Tukisuhteessa tärkeää on tasavertaisuus ja tuettavan kunnioittaminen. Tuettava määrittelee itse tuen tarpeensa. Lisäksi tuloksissa korostuu tukihenkilön oman jaksamisen tärkeys ja keinot jaksamisen ylläpitämiseksi.
Tukihenkilökoulutus oli onnistunut. Palautteista käy ilmi, että koulutukseen oltiin erittäin tyytyväisiä. On todettu, että resurssien pienentyessä yhteistyön kehittäminen on välttämätöntä. Tämä koulutus on esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä, jossa tukihenkilötoiminta käynnistetään organisaatioissa, joissa sitä ei aiemmin ole ollut. Tärkeimmät koulutuksen kehittämisehdotukset ovat rekrytoinnin tehostaminen, yhteisten toimintaperiaatteiden määrittäminen sekä koulutuksen sisällön vastaaminen koulutuksen tavoitteisiin.
Opinnäytetyö toteutettiin Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n Santra-hankkeelle. Santra-hanke järjesti yhteistyössä kuuden muun organisaation kanssa yhteisen tukihenkilökoulutuksen keväällä 2009. Koulutus kesti 10 viikkoa, yhteensä 30 tuntia. Koulutuksen tavoitteena oli muun muassa resurssien yhdistäminen, yhteisen tukihenkilökoulutuksen järjestäminen, ja uusien tukihenkilöiden saaminen vanhuksille, mielenterveyskuntoutujille sekä maahanmuuttajille.
Tässä työssä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin osallistuvan havainnoinnin menetelmällä. Myös alkuhaastatteluja ja koulutuspalautetta käytettiin aineistona. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysillä. Koulutusta arvioitiin pohtien yhteistyön sujuvuutta sekä rekrytoinnin ja koulutuksen onnistumista.
Tulokset osoittivat, että tukihenkilökoulutukseen osallistumisen syyt liittyvät auttamisen kokemiseen tärkeänä, yhteiskuntavastuuseen, itsensä kehittämiseen sekä haluun saada uutta sisältöä omaan elämään. Tulokset tukihenkilön roolista osoittavat, että tukihenkilön tulee olla empaattinen kuuntelija ja opastaja. Tukisuhteessa tärkeää on tasavertaisuus ja tuettavan kunnioittaminen. Tuettava määrittelee itse tuen tarpeensa. Lisäksi tuloksissa korostuu tukihenkilön oman jaksamisen tärkeys ja keinot jaksamisen ylläpitämiseksi.
Tukihenkilökoulutus oli onnistunut. Palautteista käy ilmi, että koulutukseen oltiin erittäin tyytyväisiä. On todettu, että resurssien pienentyessä yhteistyön kehittäminen on välttämätöntä. Tämä koulutus on esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä, jossa tukihenkilötoiminta käynnistetään organisaatioissa, joissa sitä ei aiemmin ole ollut. Tärkeimmät koulutuksen kehittämisehdotukset ovat rekrytoinnin tehostaminen, yhteisten toimintaperiaatteiden määrittäminen sekä koulutuksen sisällön vastaaminen koulutuksen tavoitteisiin.