Luovutusvoittoa vai elinkeinotoiminnan tuloa?
Nummi, Heidi (2010)
Nummi, Heidi
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004076192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004076192
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tarkastella yksityishenkilön luovutusvoiton eli omaisuuden myyntivoiton verotusta tilanteessa, jossa voiton määrittäminen tietyn tulolähteen tuloksi ei ole yksiselitteistä. Kyse on siitä, onko luovutusvoitto katsottava pääomatuloksi vai elinkeinotoiminnan tuloksi.
Normaalisti omaisuuden luovutuksesta saatava luovutusvoitto on pääomatuloa eli henkilökohtaista tuloa. Pitkän oikeus- ja verotuskäytännön perusteella rakennusalaa lähellä olevien henkilöiden huoneistojen myyntejä on saatettu pitää myös elinkeinotoimintana. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella aihetta yleisesti ja selvittää voimassa olevan oikeuden mukainen kanta tällaiseen tulkinnalliseen luovutustilanteeseen liittyen.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostui sekä voimassa olevasta lainsäädännöstä että vero-oikeudellisesta kirjallisuudesta. Näiden lähteiden avulla taustoitettiin aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja siihen pohjautuvaa verotuskäytäntöä. Esillä oli mahdollisuuksien mukaan myös ne lähteet, jotka ottavat huomioon aiheeseen liittyvät Korkeimman hallinto-oikeuden antamat tuoreet ennakkoratkaisut.
Johtuen osittain tulkinnanvaraisesta lainsäädännöstä sekä tapauskohtaisesti eroavista olosuhteista lain tulkinnan linja verotuskäytännössä on muotoutunut pitkälti oikeuskäytännön perusteella. Siksi tämän tutkielman empiirinen osuus muodostui pääasiallisesti kyseisistä, KHO:n ennakkoratkaisuista.
KHO:n antamissa tuoreissa päätöksissä otettiin kantaa verolainsäädännön muutoksiin viimeisten reilun parinkymmenen vuoden aikana. KHO päätyi pitämään sijoitustoimintana toimintaa, jossa oli nähtävillä myös elinkeinotoiminnalle ominaisia piirteitä vedoten tulon nykyiseen laajaan veronalaisuuteen. Tulon veronalaisuus sinällään sekä verovelvollisten yhdenvertainen verokohtelu olivat uusia perusteluita päätöksissä.
Koska laki ei määrittele tarkasti elinkeinotoimintaa, ei tulkinnallisuutta poistane pelkästään tulon veronalaisuuden peruste. Vaikka tulot ovat nykyään laajasti veronalaisia, ei se poista sitä mahdollisuutta, että kyse todellisuudessa olisi elinkeinotoiminnasta. Lainsäädäntö ohjaa edelleen tulonmuodostusta ja tuloksenlaskentaa tulolähteittäin, jolloin ei ole täysin yhdentekevää, mistä tulosta ja minkä tulolähteen tulosta on kysymys. Tältä pohjalta jää nähtäväksi, muuttavatko tuoreet päätökset verotuskäytäntöä ja nostavatko ne elinkeinotoiminnaksi katsottavan toiminnan alarajaa muutoinkin.
Normaalisti omaisuuden luovutuksesta saatava luovutusvoitto on pääomatuloa eli henkilökohtaista tuloa. Pitkän oikeus- ja verotuskäytännön perusteella rakennusalaa lähellä olevien henkilöiden huoneistojen myyntejä on saatettu pitää myös elinkeinotoimintana. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella aihetta yleisesti ja selvittää voimassa olevan oikeuden mukainen kanta tällaiseen tulkinnalliseen luovutustilanteeseen liittyen.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostui sekä voimassa olevasta lainsäädännöstä että vero-oikeudellisesta kirjallisuudesta. Näiden lähteiden avulla taustoitettiin aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja siihen pohjautuvaa verotuskäytäntöä. Esillä oli mahdollisuuksien mukaan myös ne lähteet, jotka ottavat huomioon aiheeseen liittyvät Korkeimman hallinto-oikeuden antamat tuoreet ennakkoratkaisut.
Johtuen osittain tulkinnanvaraisesta lainsäädännöstä sekä tapauskohtaisesti eroavista olosuhteista lain tulkinnan linja verotuskäytännössä on muotoutunut pitkälti oikeuskäytännön perusteella. Siksi tämän tutkielman empiirinen osuus muodostui pääasiallisesti kyseisistä, KHO:n ennakkoratkaisuista.
KHO:n antamissa tuoreissa päätöksissä otettiin kantaa verolainsäädännön muutoksiin viimeisten reilun parinkymmenen vuoden aikana. KHO päätyi pitämään sijoitustoimintana toimintaa, jossa oli nähtävillä myös elinkeinotoiminnalle ominaisia piirteitä vedoten tulon nykyiseen laajaan veronalaisuuteen. Tulon veronalaisuus sinällään sekä verovelvollisten yhdenvertainen verokohtelu olivat uusia perusteluita päätöksissä.
Koska laki ei määrittele tarkasti elinkeinotoimintaa, ei tulkinnallisuutta poistane pelkästään tulon veronalaisuuden peruste. Vaikka tulot ovat nykyään laajasti veronalaisia, ei se poista sitä mahdollisuutta, että kyse todellisuudessa olisi elinkeinotoiminnasta. Lainsäädäntö ohjaa edelleen tulonmuodostusta ja tuloksenlaskentaa tulolähteittäin, jolloin ei ole täysin yhdentekevää, mistä tulosta ja minkä tulolähteen tulosta on kysymys. Tältä pohjalta jää nähtäväksi, muuttavatko tuoreet päätökset verotuskäytäntöä ja nostavatko ne elinkeinotoiminnaksi katsottavan toiminnan alarajaa muutoinkin.