LASTENPSYKIATRIAN AKUUTTI- JA KRIISIOSASTON HOITOHENKILÖKUNNAN ODOTUKSET TYÖAIKA-AUTONOMIASTA : Valmistautuminen työaika-autonomiaan siirtymiseen
Kukkonen, Marena (2009)
Kukkonen, Marena
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003316063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003316063
Tiivistelmä
Kukkonen, Marena. Lastenpsykiatrian akuutti- ja kriisiosaston hoitohenkilökunnan odo-tukset työaika-autonomiasta. Valmistautuminen työaika-autonomiaan siirtymiseen.
Helsinki, syksy 2009, 66s., 5 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, sai-raanhoitaja (AMK).
Tämän kehittämishankkeen tarkoituksena oli tutkia lastenpsykiatrian akuutti- ja kriisi osasto LL 16 hoitohenkilökunnan käsityksiä ja ennakko-odotuksia työaika-autonomiasta sekä niiden pohjalta valmistautua työaika-autonomiaan siirtymiseen.
Tutkimus oli laadullinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla kesän 2009 aikana ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tuloksena syntyi kuvaus hoito-henkilökunnan käsityksistä ja odotuksista työaika-autonomiasta.
Hoitohenkilökunta odottaa työaika-autonomian tuovan joustavuutta ja vapautta työn ja perheen sekä vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Työaika-autonomian odotetaan lisäävän vaikuttamismahdollisuuksia työvuoroihin. Kun joustavuus, vaikuttamismahdollisuudet sekä vapaus lisääntyvät, odotetaan sen lisää työn mielekkyyttä ja työssä jaksamista.
Työaika-autonomian onnistumiseksi työntekijät edellyttävät sekä itseltään että työryh-mältä vastuun kantamista, toisten huomioimista, joustavuutta työryhmän jäseninä sekä sovittujen sääntöjen noudattamista. Työaika-autonomian hyötyinä työryhmä piti henki-lökohtaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääntymistä. Sen odotetaan parantavan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä helpottavan arjen ja yksityiselämän suunnittelua ja tätä kautta elämänhallintaa. Työaika-autonomian haittana vastauksista nousi esiin joustamattomuuden pelko ja huoli siitä, kuinka oikeudenmukaisuus taataan työntekijöi-den kesken. Haittana koettiin myös henkilökohtaisen vaivannäön lisääntyminen. Huole-na oli, että työvuorojen suunnitteluun menevä aika on pois hoitotyöstä, ettei siihen löydy riittävästi aikaa tai etteivät työvuorolistat valmistu sovittuun aikaan.
Ennen kyselyn toteuttamista pidettiin osastotunti, jossa kerrottiin työaika-autonomiasta, kehittämishankkeesta sekä kyselystä. Kyselyn vastaukset esiteltiin toisella osastotunnilla, jonka jälkeen hoitohenkilökunta keskusteli kyselyn vastauksista sekä työaika-autonomiasta siirtymisestä. Enemmistöpäätöksellä työaika-autonomiseen työvuoro-suunnitteluun päätettiin siirtyä tammikuussa 2010, ensin kokeiluna kuuden työvuorolis-tan jaksolla, jonka jälkeen arvioidaan, jääkö käytäntö pysyväksi.
Helsinki, syksy 2009, 66s., 5 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, sai-raanhoitaja (AMK).
Tämän kehittämishankkeen tarkoituksena oli tutkia lastenpsykiatrian akuutti- ja kriisi osasto LL 16 hoitohenkilökunnan käsityksiä ja ennakko-odotuksia työaika-autonomiasta sekä niiden pohjalta valmistautua työaika-autonomiaan siirtymiseen.
Tutkimus oli laadullinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla kesän 2009 aikana ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tuloksena syntyi kuvaus hoito-henkilökunnan käsityksistä ja odotuksista työaika-autonomiasta.
Hoitohenkilökunta odottaa työaika-autonomian tuovan joustavuutta ja vapautta työn ja perheen sekä vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Työaika-autonomian odotetaan lisäävän vaikuttamismahdollisuuksia työvuoroihin. Kun joustavuus, vaikuttamismahdollisuudet sekä vapaus lisääntyvät, odotetaan sen lisää työn mielekkyyttä ja työssä jaksamista.
Työaika-autonomian onnistumiseksi työntekijät edellyttävät sekä itseltään että työryh-mältä vastuun kantamista, toisten huomioimista, joustavuutta työryhmän jäseninä sekä sovittujen sääntöjen noudattamista. Työaika-autonomian hyötyinä työryhmä piti henki-lökohtaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääntymistä. Sen odotetaan parantavan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä helpottavan arjen ja yksityiselämän suunnittelua ja tätä kautta elämänhallintaa. Työaika-autonomian haittana vastauksista nousi esiin joustamattomuuden pelko ja huoli siitä, kuinka oikeudenmukaisuus taataan työntekijöi-den kesken. Haittana koettiin myös henkilökohtaisen vaivannäön lisääntyminen. Huole-na oli, että työvuorojen suunnitteluun menevä aika on pois hoitotyöstä, ettei siihen löydy riittävästi aikaa tai etteivät työvuorolistat valmistu sovittuun aikaan.
Ennen kyselyn toteuttamista pidettiin osastotunti, jossa kerrottiin työaika-autonomiasta, kehittämishankkeesta sekä kyselystä. Kyselyn vastaukset esiteltiin toisella osastotunnilla, jonka jälkeen hoitohenkilökunta keskusteli kyselyn vastauksista sekä työaika-autonomiasta siirtymisestä. Enemmistöpäätöksellä työaika-autonomiseen työvuoro-suunnitteluun päätettiin siirtyä tammikuussa 2010, ensin kokeiluna kuuden työvuorolis-tan jaksolla, jonka jälkeen arvioidaan, jääkö käytäntö pysyväksi.