Ensikodilla olevien lasten isien kokemuksia isyydestään ja siihen saamastaan tuesta
Vilkko, Matias (2010)
Vilkko, Matias
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003306011
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003306011
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee ensikodilla olevien lasten isien kokemuksia isyydestään, ensikodilla olemisesta sekä omaan isyyteensä saamaansa tukea. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten isät ovat kokeneet isyyden tuomat elämänmuutokset, ensikodin arjen ja heidän saamansa tuen niin ensikodilta kuin muualtakin. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta ja hyödyllistä tietoa ensikodilla olevien lasten isien tuen tarpeesta.
Tutkimus on laadullinen ja tutkimusaineisto on koottu teemahaastatteluin. Haastattelut on tehty syksyllä 2008. Kohderyhmä koostuu kolmesta ensikodilla olevan lapsen isästä. Tutkimusaineisto on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimustulokset osoittavat, että isäksi tuleminen on positiivinen kokemus ja että isyyden tuomiin elämänmuutoksiin osataan myös sopeutua. Ensikodilla oleminen voidaan kokea negatiivisempana kokemuksena ja vanhemmuuden suorittamisena. Isät eivät kokeneet saaneensa tarvitsemaansa tukea ensikodilta ja kokivat naistyöyhteisössä olemisen haastavana. Isät voivat olla yksin isyytenä kanssa ja ensikodin asiakkuus voidaan kokea häpeänä, eikä asiakkuudesta puhuta ulkopuolisille. Ystävä- ja kaveripiirin tuella voi olla suuri merkitys ensikotijakson sujumiselle.
Tutkimustuloksia ei ole tarkoitus yleistää, vaan tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille haastattelemieni isien omia kokemuksia. Tulokset voivat olla kuitenkin suuntaa antavia suunniteltaessa ensikodin isätyön toteuttamista.
Tutkimus on laadullinen ja tutkimusaineisto on koottu teemahaastatteluin. Haastattelut on tehty syksyllä 2008. Kohderyhmä koostuu kolmesta ensikodilla olevan lapsen isästä. Tutkimusaineisto on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimustulokset osoittavat, että isäksi tuleminen on positiivinen kokemus ja että isyyden tuomiin elämänmuutoksiin osataan myös sopeutua. Ensikodilla oleminen voidaan kokea negatiivisempana kokemuksena ja vanhemmuuden suorittamisena. Isät eivät kokeneet saaneensa tarvitsemaansa tukea ensikodilta ja kokivat naistyöyhteisössä olemisen haastavana. Isät voivat olla yksin isyytenä kanssa ja ensikodin asiakkuus voidaan kokea häpeänä, eikä asiakkuudesta puhuta ulkopuolisille. Ystävä- ja kaveripiirin tuella voi olla suuri merkitys ensikotijakson sujumiselle.
Tutkimustuloksia ei ole tarkoitus yleistää, vaan tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille haastattelemieni isien omia kokemuksia. Tulokset voivat olla kuitenkin suuntaa antavia suunniteltaessa ensikodin isätyön toteuttamista.