Metsätalousalueiden käyttö maatalouden vesiensuojelussa
Hyttinen, Heli (2010)
Hyttinen, Heli
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003306010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003306010
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mahdollisuutta hyödyntää metsätalousalueita ja metsätaloudessa käytettyjä vesiensuojelumenetelmiä maatalouden vesiensuojelussa. Kolmelta Keski-Suomessa sijaitsevalta esimerkkivaluma-alueelta etsittiin sellaisia teoreettisia kosteikoiksi tai pintavalutuskentiksi soveltuvia kohteita, joihin olisi mahdollista johtaa peltojen valumavesiä. Tutkimuksessa hyödynnettiin RiverLifeGIS-paikkatietotyökalua. Lisäksi selvitettiin kirjallisuuden avulla kosteikkojen ja pintavalutuskenttien toimivuuteen ja käyttökelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä verrattiin maatalouden ravinnekuormitusta metsätalouden kuormitukseen. Esimerkkiarvio maatalouden todellisesta ravinnekuormituk-sesta saatiin käyttämällä Hovin valuma-alueen yhden vuoden seurantajakson jatkuvatoimiseen mittaukseen perustuvia kuormituslukuja. Kyseisiä kuormituslukuja käytettiin arvioitaessa tutkittujen esimerkkivaluma-alueiden laskennallista kuormitusta ja teoreettisten kosteik-kokohteiden hyödyntämisen vaikuttavuutta. Hovin valuma-alueen seurantajaksolla mitattu kokonaistypen kuormitus oli 5,9 kg peltohehtaarilta vuodessa ja kokonaisfosforin kuormitus 2,6 kg peltohehtaarilta vuodessa. Kaikilta tutkituilta esimerkkivaluma-alueilta löydettiin teoreettisia kosteikkokohteita. Valuma-alueiden pelloista 19–49 % oli sellaisia, joiden valumavedet voitaisiin johtaa teoreettisiin kosteikkokohteisiin. Laskennallisen arvion mukaan maatalouden kokonaistypen kuormitusta voitaisiin tutkituilla valuma-alueilla vähentää 10–23 % ja kokonaisfosforin kuormitusta 9-21 %, mikäli teoreettisia kosteikkokohteita hyödynnettäisiin tehokkaasti. Jo 10–15 %:n kuormitusvähenemää voidaan pitää merkittävänä valuma-aluetasolla. Kokonaisuutena maatalouden ravinnekuormitus ja sen hallinta on kuitenkin erittäin vaikeasti hallittavissa oleva kokonaisuus. Sekä ravinteiden huuhtoutumiseen että niiden pidättymiseen vaikuttavat useat tekijät, minkä vuoksi yksittäisten tulosten yleistämiseen on suhtauduttava varauksella.