Kivunhoito näyttöön perustuvassa hoitotyössä
Oksanen, Jaana (2010)
Oksanen, Jaana
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003245923
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003245923
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Metropolia ammattikorkeakoulun ja Helsingin kaupungin terveyskeskuksen akuuttisairaalaosaston NÄPE -Näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen vahvistaminen- projektia.
Projektin tarkoituksena oli selvittää henkilökunnan näyttöön perustuvaa hoitotyön osaamista sekä näyttöön perustuvaa hoitotyötä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Lisäksi oli tarkoituksena kehittää näyttöön perustuvan hoitotyön osaamista . Projektin päätavoitteena on vahvistaa hoitohenkilökunnan näyttöön perustuvan hoitotyön toimintamalli ja siten kehittää käytännön hoitotyön laatua, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta.
Tämän työn tarkoituksena on selvittää potilaan kivunhoitoa näyttöön perustuvassa hoitotyössä. Tavoitteena on tuottaa tietoa toimintamallin soveltavuudesta käytäntöön. Aineisto kerättiin näyttöön perustuvan hoitotyön toimintamallin pilotoinnin aikana Herttoniemen sairaalan hoitohenkilökunnan
kirjoittamista dokumenteista. Opinnäytetyön lähestymistapa on laadullinen. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan hoitohenkilökunta piti tärkeänä ja hyödyllisenä tieteellisen tiedon käyttöä hoitotyössä.
Tieteellisen tiedon hankinta ja siihen perehtyminen koettiin kuitenkin vaikeaksi ajanpuutteen vuoksi, koska työaikana ei ollut riittävästi aikaa tiedonhankintaan. Tiedonhankintaa haluttiin jatkossa kehittää. Projektin myötä näyttöön perustuvassa kivun hoitotyössä moniammatillisen tiimin merkitys korostui ja näyttöön perustuva kirjaaminen tehostui. Kipupotilaan hoitotyötä haluttiin kehittää moniammatillisesti, jossa hyvän vuorovaikutuksen merkitys koettiin erittäin tärkeäksi. Toimintaympäristön merkitys näyttöön perustuvassa hoitotyössä ilmeni atk- laitteiden käytön mahdollisuutena. Ongelmaksi kuitenkin nähtiin atk- laitteiden riittämättömyys. Asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevassa tiedon käytössä korostui potilaan kivunhoidon kehittäminen ja sen totetuttaminen asiakaslähtöisesti.
Kipupotilaanhoito nähtiin tärkeäksi osaksi näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Kehittämishaasteeksi nousi edelleen hoitotyöntekijöiden jatkuva ja säännöllinen koulutus sekä riittävien resurssien mahdollistaminen, jotta näyttöön perustuva kivunhoito vahvistuisi käytännön hoitotyössä.
Projektin tarkoituksena oli selvittää henkilökunnan näyttöön perustuvaa hoitotyön osaamista sekä näyttöön perustuvaa hoitotyötä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Lisäksi oli tarkoituksena kehittää näyttöön perustuvan hoitotyön osaamista . Projektin päätavoitteena on vahvistaa hoitohenkilökunnan näyttöön perustuvan hoitotyön toimintamalli ja siten kehittää käytännön hoitotyön laatua, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta.
Tämän työn tarkoituksena on selvittää potilaan kivunhoitoa näyttöön perustuvassa hoitotyössä. Tavoitteena on tuottaa tietoa toimintamallin soveltavuudesta käytäntöön. Aineisto kerättiin näyttöön perustuvan hoitotyön toimintamallin pilotoinnin aikana Herttoniemen sairaalan hoitohenkilökunnan
kirjoittamista dokumenteista. Opinnäytetyön lähestymistapa on laadullinen. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan hoitohenkilökunta piti tärkeänä ja hyödyllisenä tieteellisen tiedon käyttöä hoitotyössä.
Tieteellisen tiedon hankinta ja siihen perehtyminen koettiin kuitenkin vaikeaksi ajanpuutteen vuoksi, koska työaikana ei ollut riittävästi aikaa tiedonhankintaan. Tiedonhankintaa haluttiin jatkossa kehittää. Projektin myötä näyttöön perustuvassa kivun hoitotyössä moniammatillisen tiimin merkitys korostui ja näyttöön perustuva kirjaaminen tehostui. Kipupotilaan hoitotyötä haluttiin kehittää moniammatillisesti, jossa hyvän vuorovaikutuksen merkitys koettiin erittäin tärkeäksi. Toimintaympäristön merkitys näyttöön perustuvassa hoitotyössä ilmeni atk- laitteiden käytön mahdollisuutena. Ongelmaksi kuitenkin nähtiin atk- laitteiden riittämättömyys. Asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevassa tiedon käytössä korostui potilaan kivunhoidon kehittäminen ja sen totetuttaminen asiakaslähtöisesti.
Kipupotilaanhoito nähtiin tärkeäksi osaksi näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Kehittämishaasteeksi nousi edelleen hoitotyöntekijöiden jatkuva ja säännöllinen koulutus sekä riittävien resurssien mahdollistaminen, jotta näyttöön perustuva kivunhoito vahvistuisi käytännön hoitotyössä.