Sähkölämmityksen korvaaminen bioenergialla
Suprun, Olga (2003)
Suprun, Olga
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2003
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003155633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003155633
Tiivistelmä
Tässä insinöörityössä tarkastellaan käytännön esimerkkien avulla pelletin käytön kannattavuutta kiinteistössä.
Esimerkkikohteeksi valittiin Kajaanissa sijaitseva Nakertaja - Hetteenmäen kyläyhdistys ry: n omistama vanha kansakoulu, joka
on rakennettu vuonna 1924. Projektin toteuttamisella pyritään vaihtamaan kohteeseen uusi puupellettilämmitysjärjestelmä
sähkölämmityksen sijaan. Aluksi järjestelmä mitoitettiin ja suunniteltiin. Hankkeen rahoitus laskettiin ja verrattiin eri
vaihtoehtojen investointi-, käyttö- ja huoltokustannuksia. Loppuvaiheessa tarkasteltiin taloudellisuutta ja kannattavuutta.
Puupelletin hinta on tällä hetkellä selvästi alle öljyn hinnan ja käytön helppous on lähes samaa tasoa kuin nykyaikaisessa
öljylämmitysjärjestelmässä. Pelletillä on suuri energiasisältö, pieni varastotilan tarve sekä vähäiset päästöt, jotka tekevät
lämmittämisen aiempaa helpommaksi ja taloudellisemmaksi.
Lämmityksen muutosten toimenpiteenä voi olla uuden lämpökeskuksen sijoittaminen pihalla varastorakennukseen tai toisena
vaihtoehtona voidaan hankkia toimittajalta koko lämpökontti. Vaihtoehtona on myös laskettu öljykattilalaitos.
Kaikissa vaihtoehdoissa lämpökeskuksien investoinnit ovat niin suuret, että saatava avustus ei laske merkittävästi kustannuksia.
Suora sähkölämmitys tulee halvimmaksi. Yleensä puupellettilämmityksen kannattavuus paranee, mitä suurempi lämmöntarve
kohteessa on. Pienissä laitoksissa yksikkökustannus on suurempi.
Tällainen tilanne voi johtua siitä, että esimerkkikohteen laskelmissa energian tarve on korkeampi arvo, kuin nykyinen kulutus
rakennuksessa on. Toisaalta sähköjärjestelmä ei vaadi mitään kustannuksia ja kyläyhdistys maksoi vain sähkölaskut.
Puupelletti tekee tuloaan myös Kainuuseen ja maakunnassa on oman pellettituotannon lisäksi myös pellettipolttimia asentavia ja
huoltavia yrityksiä. Pelletin käyttökohteita on nyt Kainuussa kymmenkunta. Kiinnostus puupellettiin on hyvin pitkälle
riippuvainen öljyn hinnasta. Öljylämmittäjät kaipaavat paljon tietoa pelletistä. Pelletti polttoaineena on öljylämmittäjille vielä
jokseenkin tuntematon, minkä vuoksi oikean tiedon välittämiseen tulisi panostaa jatkossa. Esimerkiksi vierailujen,
lehtikirjoitusten ja erilaisten tilaisuuksien avulla. Kainuussa puutteena on se, ettei ole paikallisia alan laitetoimittajia ja
asennuspalvelua saatavissa.
Kainuussa puupellettiä käytetään nykyisin 20 – 30 käyttökohteessa, joiden kokoluokka on 20 kW – 500 kW.
Esimerkkikohteeksi valittiin Kajaanissa sijaitseva Nakertaja - Hetteenmäen kyläyhdistys ry: n omistama vanha kansakoulu, joka
on rakennettu vuonna 1924. Projektin toteuttamisella pyritään vaihtamaan kohteeseen uusi puupellettilämmitysjärjestelmä
sähkölämmityksen sijaan. Aluksi järjestelmä mitoitettiin ja suunniteltiin. Hankkeen rahoitus laskettiin ja verrattiin eri
vaihtoehtojen investointi-, käyttö- ja huoltokustannuksia. Loppuvaiheessa tarkasteltiin taloudellisuutta ja kannattavuutta.
Puupelletin hinta on tällä hetkellä selvästi alle öljyn hinnan ja käytön helppous on lähes samaa tasoa kuin nykyaikaisessa
öljylämmitysjärjestelmässä. Pelletillä on suuri energiasisältö, pieni varastotilan tarve sekä vähäiset päästöt, jotka tekevät
lämmittämisen aiempaa helpommaksi ja taloudellisemmaksi.
Lämmityksen muutosten toimenpiteenä voi olla uuden lämpökeskuksen sijoittaminen pihalla varastorakennukseen tai toisena
vaihtoehtona voidaan hankkia toimittajalta koko lämpökontti. Vaihtoehtona on myös laskettu öljykattilalaitos.
Kaikissa vaihtoehdoissa lämpökeskuksien investoinnit ovat niin suuret, että saatava avustus ei laske merkittävästi kustannuksia.
Suora sähkölämmitys tulee halvimmaksi. Yleensä puupellettilämmityksen kannattavuus paranee, mitä suurempi lämmöntarve
kohteessa on. Pienissä laitoksissa yksikkökustannus on suurempi.
Tällainen tilanne voi johtua siitä, että esimerkkikohteen laskelmissa energian tarve on korkeampi arvo, kuin nykyinen kulutus
rakennuksessa on. Toisaalta sähköjärjestelmä ei vaadi mitään kustannuksia ja kyläyhdistys maksoi vain sähkölaskut.
Puupelletti tekee tuloaan myös Kainuuseen ja maakunnassa on oman pellettituotannon lisäksi myös pellettipolttimia asentavia ja
huoltavia yrityksiä. Pelletin käyttökohteita on nyt Kainuussa kymmenkunta. Kiinnostus puupellettiin on hyvin pitkälle
riippuvainen öljyn hinnasta. Öljylämmittäjät kaipaavat paljon tietoa pelletistä. Pelletti polttoaineena on öljylämmittäjille vielä
jokseenkin tuntematon, minkä vuoksi oikean tiedon välittämiseen tulisi panostaa jatkossa. Esimerkiksi vierailujen,
lehtikirjoitusten ja erilaisten tilaisuuksien avulla. Kainuussa puutteena on se, ettei ole paikallisia alan laitetoimittajia ja
asennuspalvelua saatavissa.
Kainuussa puupellettiä käytetään nykyisin 20 – 30 käyttökohteessa, joiden kokoluokka on 20 kW – 500 kW.