Kunnan uudistunut konsernitilinpäätös
Aro, Eeva (2010)
Aro, Eeva
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003135620
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003135620
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee kunnan konsernitilinpäätöstä. Konsernitase on sisältynyt kuntien tilinpäätökseen tilikaudesta 1997 lähtien. Vuonna 2007 voimaan tulleella kuntalain muutoksella konsernitilinpäätöksen sisältöä laajennettiin, ja tilikaudesta 2008 lähtien kunnilta on edellytetty täydellisen konsernitilinpäätöksen laadintaa pienimpiä kuntia lukuun ottamatta. Täydelliseen konsernitilinpäätökseen sisältyy konsernitaseen lisäksi konsernin tuloslaskelma ja rahoituslaskelma.
Tämän tutkimuksen tavoite on kuvata, miten kunnan konsernitilinpäätös laaditaan. Toisena tavoitteena on kartoittaa, millaisia ongelmia kunnan konsernitilinpäätöksen laadintaan mahdollisesti liittyy. Tarkoitus on myös selvittää, mitkä seikat helpottavat tai voisivat helpottaa konsernitilinpäätöksen laadintaprosessia.
Tutkimuksen teoriaosan lähteinä on käytetty aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, artikkeleita, lainsäädäntöä ja Internet-aineistoa. Aluksi käsitellään kunnallistalouden erityispiirteitä ja kunnan kirjanpidon lähtökohtia, minkä jälkeen kuvaillaan yksityiskohtaisesti kunnan tilinpäätöksen rakennetta. Lopuksi selvitetään, millaisella tekniikalla kunnan konsernitilinpäätös laaditaan.
Tutkimuksen empiirisen osuuden case-kuntia ovat Lahden kaupunki ja Nastolan kunta, jotka sijaitsevat Päijät-Hämeen maakunnassa. Empiirinen aineisto kerättiin pääasiassa teemahaastatteluilla, joilla kartoitettiin kuntien vuoden 2008 konsernitilinpäätökseen osallistuneiden henkilöiden kokemuksia. Haastattelut tehtiin kesällä 2009.
Tutkimus osoitti, että haastavin konsernitilinpäätöksen osuus oli rahoituslaskelman laadinta, ja yleisesti ottaen sisäisten erien eliminointi ja täsmäyttäminen oli aikaa vievää. Aikataulullisia ongelmia ja lisätyötä aiheutui muun muassa siitä, että tytäryhteisöiltä ja kuntayhtymiltä ei saatu ajoissa riittäviä tietoja konsernitilinpäätöksen laadintaa varten. Tutkimustulosten perusteella voi päätellä, että konsernitilinpäätöksen laadintaprosessi helpottuisi, kun tytäryhteisöille ja kuntayhtymille annettavat ohjeet olisivat mahdollisimman selkeät ja yksiselitteiset.
Tämän tutkimuksen tavoite on kuvata, miten kunnan konsernitilinpäätös laaditaan. Toisena tavoitteena on kartoittaa, millaisia ongelmia kunnan konsernitilinpäätöksen laadintaan mahdollisesti liittyy. Tarkoitus on myös selvittää, mitkä seikat helpottavat tai voisivat helpottaa konsernitilinpäätöksen laadintaprosessia.
Tutkimuksen teoriaosan lähteinä on käytetty aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, artikkeleita, lainsäädäntöä ja Internet-aineistoa. Aluksi käsitellään kunnallistalouden erityispiirteitä ja kunnan kirjanpidon lähtökohtia, minkä jälkeen kuvaillaan yksityiskohtaisesti kunnan tilinpäätöksen rakennetta. Lopuksi selvitetään, millaisella tekniikalla kunnan konsernitilinpäätös laaditaan.
Tutkimuksen empiirisen osuuden case-kuntia ovat Lahden kaupunki ja Nastolan kunta, jotka sijaitsevat Päijät-Hämeen maakunnassa. Empiirinen aineisto kerättiin pääasiassa teemahaastatteluilla, joilla kartoitettiin kuntien vuoden 2008 konsernitilinpäätökseen osallistuneiden henkilöiden kokemuksia. Haastattelut tehtiin kesällä 2009.
Tutkimus osoitti, että haastavin konsernitilinpäätöksen osuus oli rahoituslaskelman laadinta, ja yleisesti ottaen sisäisten erien eliminointi ja täsmäyttäminen oli aikaa vievää. Aikataulullisia ongelmia ja lisätyötä aiheutui muun muassa siitä, että tytäryhteisöiltä ja kuntayhtymiltä ei saatu ajoissa riittäviä tietoja konsernitilinpäätöksen laadintaa varten. Tutkimustulosten perusteella voi päätellä, että konsernitilinpäätöksen laadintaprosessi helpottuisi, kun tytäryhteisöille ja kuntayhtymille annettavat ohjeet olisivat mahdollisimman selkeät ja yksiselitteiset.