Sisäilman mikrobiselvitys Tampereen ammattikorkeakoulussa
Nenonen, Maija (2010)
Nenonen, Maija
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003105553
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003105553
Tiivistelmä
Tampereen ammattikorkeakoulu
Kemiantekniikan koulutusohjelma, Kemiantekniikka ja ympäristötekniikka
Tekijä Maija Nenonen
Työn nimi Sisäilman mikrobiselvitys Tampereen ammattikorkeakoulussa
Sivumäärä 55+10 liitesivua
Valmistumisaika 2/2010
Työn ohjaaja TkL Maarit Korhonen
Työn tilaaja TAMK Ilmanlaatu -projekti
TIIVISTELMÄ
Tämä opinnäytetyö on tehty osana Tampereen ammattikorkeakoulun Ilmanlaatu-projektia. Työn tarkoituksena oli tutkia sisäilman mikrobipitoisuuksia Tampereen ammattikorkeakoulussa, selvittää mahdolliset raja- ja ohjearvot sekä miettiä sopivia toimenpiteitä, mikäli mitattavat arvot eivät ole rajojen sisällä.
Työssä on perehdytty erityisesti sisäilman mikrobeihin, niiden syntyyn, näytteenottoon ja terveysvaikutuksiin. Työssä käsitellään myös rakennusten home- ja kosteusvaurioita sekä niiden vaikutusta sisäilman mikrobistoon. Sisäilman mikrobimittaukset suoritettiin F-, G- ja H-siipien tiloissa, joista osa oli henkilökunnan tiloja. Mittaukset suoritettiin tilojen ollessa tyhjänä.
Sisäilmamittaukset suoritetaan yleensä talvella maan ollessa lumen ja jään peitossa, jolloin ulkoilman mikrobipitoisuudet ovat alhaisimmillaan. Tällöin voidaan olettaa sisäilmassa olevien mikrobien olevan peräisin ainoastaan rakennuksen sisältä. Tässä työssä on tehty mittauksia sekä sulan maan aikana (syyskuu 2009) että talvella (joulukuu 2009), jotta saadaan käsitys vuodenajan vaikutuksesta mittaustuloksiin.
Näytteenotossa käytettiin ns. Andersenin keräintä, joka lajittelee ilmassa olevat mikrobit koon mukaan (7 μm–0.65 μm) 6 vaiheeseen. Näytteet otettiin huoneen keskeltä, 1–1,5m korkeudesta ja näytteenottoaika oli 10 minuuttia. Jokaisesta tilasta otettiin näytteet sekä bakteerien (tryptoni-hiivauute-glukoosiagar) että sienten (2 % mallas-uuteagar) kasvualustoille. Näytteenoton yhteydessä mitattiin myös sisäilman lämpötila ja kosteus.
Rakennusten sisäilman mikrobipitoisuudet vaihtelevat yleensä voimakkaasti, joten tarkkoja raja- tai ohjearvojen antaminen ei ole mahdollista. Aiempien tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin tehdä johtopäätös mikrobikasvuston olemassaolosta rakennuksessa, mikäli sisäilman sieni-itiöpitoisuus on 100–500 cfu/m3 (pesäkkeen muodostavaa yksikköä kuutiometrissä ilmaa) ja samalla mikrobilajisto on tavanomaisesta poikkeava. Myös sädesieni-itiöiden esiintyminen yli 10 cfu/m3 pitoisuuksina viittaa mikrobikasvustoon rakennuksessa.
Maljojen kasvatus ja analysointi tehtiin Eurofins Scientific Finland Oy:n laboratoriossa.
Saaduista tuloksista tarkasteltiin sisäilman sieni- ja sädesienipitoisuuksia sekä mikrobilajistoa. Saatujen tulosten perusteella sekä G- että H- siiven tiloissa voidaan epäillä kosteusvauriota. Erityisesti H-siiven tiloja olisi hyvä tutkia lisää. Seuraavaksi olisi hyvä tehdä tiloissa kosteusmittaukset sekä mahdollisuuksien mukaan ottaa pinta- ja materiaalinäytteitä. Myös H-siiven muita tiloja olisi hyvä tutkia.
Avainsanat Andersenin keräin, ilmanlaatu, mikrobit, sisäilma
Kemiantekniikan koulutusohjelma, Kemiantekniikka ja ympäristötekniikka
Tekijä Maija Nenonen
Työn nimi Sisäilman mikrobiselvitys Tampereen ammattikorkeakoulussa
Sivumäärä 55+10 liitesivua
Valmistumisaika 2/2010
Työn ohjaaja TkL Maarit Korhonen
Työn tilaaja TAMK Ilmanlaatu -projekti
TIIVISTELMÄ
Tämä opinnäytetyö on tehty osana Tampereen ammattikorkeakoulun Ilmanlaatu-projektia. Työn tarkoituksena oli tutkia sisäilman mikrobipitoisuuksia Tampereen ammattikorkeakoulussa, selvittää mahdolliset raja- ja ohjearvot sekä miettiä sopivia toimenpiteitä, mikäli mitattavat arvot eivät ole rajojen sisällä.
Työssä on perehdytty erityisesti sisäilman mikrobeihin, niiden syntyyn, näytteenottoon ja terveysvaikutuksiin. Työssä käsitellään myös rakennusten home- ja kosteusvaurioita sekä niiden vaikutusta sisäilman mikrobistoon. Sisäilman mikrobimittaukset suoritettiin F-, G- ja H-siipien tiloissa, joista osa oli henkilökunnan tiloja. Mittaukset suoritettiin tilojen ollessa tyhjänä.
Sisäilmamittaukset suoritetaan yleensä talvella maan ollessa lumen ja jään peitossa, jolloin ulkoilman mikrobipitoisuudet ovat alhaisimmillaan. Tällöin voidaan olettaa sisäilmassa olevien mikrobien olevan peräisin ainoastaan rakennuksen sisältä. Tässä työssä on tehty mittauksia sekä sulan maan aikana (syyskuu 2009) että talvella (joulukuu 2009), jotta saadaan käsitys vuodenajan vaikutuksesta mittaustuloksiin.
Näytteenotossa käytettiin ns. Andersenin keräintä, joka lajittelee ilmassa olevat mikrobit koon mukaan (7 μm–0.65 μm) 6 vaiheeseen. Näytteet otettiin huoneen keskeltä, 1–1,5m korkeudesta ja näytteenottoaika oli 10 minuuttia. Jokaisesta tilasta otettiin näytteet sekä bakteerien (tryptoni-hiivauute-glukoosiagar) että sienten (2 % mallas-uuteagar) kasvualustoille. Näytteenoton yhteydessä mitattiin myös sisäilman lämpötila ja kosteus.
Rakennusten sisäilman mikrobipitoisuudet vaihtelevat yleensä voimakkaasti, joten tarkkoja raja- tai ohjearvojen antaminen ei ole mahdollista. Aiempien tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin tehdä johtopäätös mikrobikasvuston olemassaolosta rakennuksessa, mikäli sisäilman sieni-itiöpitoisuus on 100–500 cfu/m3 (pesäkkeen muodostavaa yksikköä kuutiometrissä ilmaa) ja samalla mikrobilajisto on tavanomaisesta poikkeava. Myös sädesieni-itiöiden esiintyminen yli 10 cfu/m3 pitoisuuksina viittaa mikrobikasvustoon rakennuksessa.
Maljojen kasvatus ja analysointi tehtiin Eurofins Scientific Finland Oy:n laboratoriossa.
Saaduista tuloksista tarkasteltiin sisäilman sieni- ja sädesienipitoisuuksia sekä mikrobilajistoa. Saatujen tulosten perusteella sekä G- että H- siiven tiloissa voidaan epäillä kosteusvauriota. Erityisesti H-siiven tiloja olisi hyvä tutkia lisää. Seuraavaksi olisi hyvä tehdä tiloissa kosteusmittaukset sekä mahdollisuuksien mukaan ottaa pinta- ja materiaalinäytteitä. Myös H-siiven muita tiloja olisi hyvä tutkia.
Avainsanat Andersenin keräin, ilmanlaatu, mikrobit, sisäilma