KEITAAT, PUBIT JA EPÄTILAT : Työntekijöiden havainnointikokemuksia Roihuvuoresta
Atacocugu, Soile (2010)
Atacocugu, Soile
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003032729
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003032729
Tiivistelmä
Ataçocuğu, Soile. KEITAAT, PUBIT JA EPÄTILAT – Työntekijöiden havainnoin-tikokemuksia Roihuvuoresta. Järvenpää, kevät 2010, 127 s., 7 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää. Sosiaalialan ylempi am-mattikorkeakoulututkinto, Päihteet ja syrjäytyminen, sosionomi (YAMK).
Opinnäytetyöni liittyy yhdyskuntatyön menetelmälliseen kehittämiseen Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää yhdyskuntatyön jalkautuvaa työotetta ja tehdä näkyväksi tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden havaintoja ja reflektointia paikallisesta toisesta tiedosta. Tutkimuksessa osallistujat tarkastelivat paikallista ympäristöä ja sen tiloja myös sukupuolittuneesta näkökulmasta. Tutkimuksen käytännöllisenä tavoitteena oli tuoda esiin kehittämisehdotuksia Helsingin kaupunginosan Roihuvuoren alueelle.
Tutkimuksessa oli mukana neljä sosiaalialan työntekijää. Keräsin työntekijöiden havaintoja Exposure-menetelmällä keväällä 2009 neljässä tapaamisessa, joista kolme oli työpäivän mittaisia. Videoin kaikki Exposure-menetelmä ryhmäkeskusteluihin liittyneet narratiivit. Kyselin informanttien näkemyksiä alueesta sekä alku- että loppukyselyillä. Analysoin aineiston narratiivisellä analyysillä, joissa keskeisiksi tutkimusteemoiksi valikoituivat paikallinen vuorovaikutus Roihuvuoressa, tarpeiden ja tilojen kohtaamattomuus sekä työntekijöiden subjektiiviset ja sukupuolittuneet tulkinnat.
Tutkimus tuotti tietoa Roihuvuoren keskustan suunnittelusta, joka on toteutettu liikenteen ehdoilla. Toisena tuloksena virikkeetön kaupunkitila eli epätilat ja kirkkorakennus hallitsevat keskustaa. Kolmanneksi totesin ostoskeskuksen alueen maskulinisoituneen palveluiltaan. Se tarkoittaa palveluiden puutetta, yksipuolistumista ja suuntautumista enemmän miehiseen ajankäyttöön. Neljäntenä tuloksena havaitsin, että 1950-luvulla rakennettujen lähiöiden pihapiirien ei koettu enää tarjoavan riittävästi edellytyksiä 2000-luvun asukkaiden pihapiirien käytölle. Viidentenä tuloksena ilmeni, että alueen liikunta- ja yhteistiloja sekä rantaa tulisi kehittää erilaisten asukasryhmien tarpeita silmällä pitäen. Kuudentena tuloksena havaitsin, että tutkimukseen osallistuneet työntekijät eivät kaikki olleet välttämättä huomioineet alueellisissa kehittämisideoissaan tutkimuksessa esiin tullutta toista tietoa.
Tutkimuksessa ilmeni, että alueelle jalkautumisella on mahdollista tuottaa runsaasti monipuolista, kokemuksellista tietoa alueesta, mikä on keskeistä alueen asukaslähtöistä kehittämistä suunniteltaessa. Sosiaalialan korkeakoulutettujen työntekijöiden havaitsema toinen tieto ei automaattisesti kuitenkaan välittynyt heidän tekemiinsä käytännön suunnitelmiin. Se vaatisi sosiaalialan kriittisen työotteen ja siihen liittyvän koulutuksen ja käytäntöjen kehittämistä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää. Sosiaalialan ylempi am-mattikorkeakoulututkinto, Päihteet ja syrjäytyminen, sosionomi (YAMK).
Opinnäytetyöni liittyy yhdyskuntatyön menetelmälliseen kehittämiseen Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää yhdyskuntatyön jalkautuvaa työotetta ja tehdä näkyväksi tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden havaintoja ja reflektointia paikallisesta toisesta tiedosta. Tutkimuksessa osallistujat tarkastelivat paikallista ympäristöä ja sen tiloja myös sukupuolittuneesta näkökulmasta. Tutkimuksen käytännöllisenä tavoitteena oli tuoda esiin kehittämisehdotuksia Helsingin kaupunginosan Roihuvuoren alueelle.
Tutkimuksessa oli mukana neljä sosiaalialan työntekijää. Keräsin työntekijöiden havaintoja Exposure-menetelmällä keväällä 2009 neljässä tapaamisessa, joista kolme oli työpäivän mittaisia. Videoin kaikki Exposure-menetelmä ryhmäkeskusteluihin liittyneet narratiivit. Kyselin informanttien näkemyksiä alueesta sekä alku- että loppukyselyillä. Analysoin aineiston narratiivisellä analyysillä, joissa keskeisiksi tutkimusteemoiksi valikoituivat paikallinen vuorovaikutus Roihuvuoressa, tarpeiden ja tilojen kohtaamattomuus sekä työntekijöiden subjektiiviset ja sukupuolittuneet tulkinnat.
Tutkimus tuotti tietoa Roihuvuoren keskustan suunnittelusta, joka on toteutettu liikenteen ehdoilla. Toisena tuloksena virikkeetön kaupunkitila eli epätilat ja kirkkorakennus hallitsevat keskustaa. Kolmanneksi totesin ostoskeskuksen alueen maskulinisoituneen palveluiltaan. Se tarkoittaa palveluiden puutetta, yksipuolistumista ja suuntautumista enemmän miehiseen ajankäyttöön. Neljäntenä tuloksena havaitsin, että 1950-luvulla rakennettujen lähiöiden pihapiirien ei koettu enää tarjoavan riittävästi edellytyksiä 2000-luvun asukkaiden pihapiirien käytölle. Viidentenä tuloksena ilmeni, että alueen liikunta- ja yhteistiloja sekä rantaa tulisi kehittää erilaisten asukasryhmien tarpeita silmällä pitäen. Kuudentena tuloksena havaitsin, että tutkimukseen osallistuneet työntekijät eivät kaikki olleet välttämättä huomioineet alueellisissa kehittämisideoissaan tutkimuksessa esiin tullutta toista tietoa.
Tutkimuksessa ilmeni, että alueelle jalkautumisella on mahdollista tuottaa runsaasti monipuolista, kokemuksellista tietoa alueesta, mikä on keskeistä alueen asukaslähtöistä kehittämistä suunniteltaessa. Sosiaalialan korkeakoulutettujen työntekijöiden havaitsema toinen tieto ei automaattisesti kuitenkaan välittynyt heidän tekemiinsä käytännön suunnitelmiin. Se vaatisi sosiaalialan kriittisen työotteen ja siihen liittyvän koulutuksen ja käytäntöjen kehittämistä.