Kuusen viljelytyön laatu Metsänhoitoyhdistys Sisä-Savon alueella
Takkinen, Jari (2010)
Takkinen, Jari
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
metsänuudistusAll rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003032712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003032712
Tiivistelmä
Viljelytyön laatu vaikuttaa selvästi tulevaan metsän tuottoon. Onnistuneella maanmuokkauksella vähennetään taimikonhoidon kustannuksia sekä luodaan riittävät kasvuolosuhteet istutus- tai kylvötaimille. Riittävällä taimitiheydellä varmistetaan paras mahdollinen tuotto läpi koko metsän kiertoajan. Tässä työssä tutkittiin kuusen viljelytyön laatua Vesannon ja Rautalammin kunnan alueilla. Maastotyöt tehtiin kesällä 2009.
Tutkimus sisälsi 47 uudistusalaa, jotka oli istutettu vuosina 2008 ja 2009. Koealat sijoi-tettiin uudistusalalle systemaattisesti kuvion pisimmälle halkaisijalle. Koealoja mitattiin 424 kappaletta, jotka olivat pinta-alaltaan 50 m2/kpl. Viljelypisteiden, taimimäärän ja kivisyyden lisäksi jokaiselta koealalta mitattiin tarkemmin kolme lähimpänä keskipis-tettä ollutta istutuskelpoista mätästä. Hakkuutähteet ja istutuksen laatu arvioitiin silmämääräisesti. Aineisto jaettiin kivisyys- ja hakkuutähdeluokkiin, jotta pystyttiin vertailemaan eroja luokkien kesken. Kummankin vertailuluokan osalta havaittiin eroja luokkien välillä. Tutkimustuloksia vertailtiin Tapion hyvän metsänhoidon suosituksiin sekä Metsätehon maanmuokkauksen koulutusaineistoon.
Kokonaisuudessa viljelytyön laatua Metsänhoitoyhdistys Sisä-Savon alueella voidaan pitää tyydyttävällä tasolla. Mättäiden ja taimien määrissä päästiin lähelle suosituksia. Mättäiden ja laikkujen tarpeettoman suuri koko oli merkittävin ongelma kaikissa vertailuluokissa. Istutustyön laadussa oli parannettavaa useilla kohteilla.
Tutkimus sisälsi 47 uudistusalaa, jotka oli istutettu vuosina 2008 ja 2009. Koealat sijoi-tettiin uudistusalalle systemaattisesti kuvion pisimmälle halkaisijalle. Koealoja mitattiin 424 kappaletta, jotka olivat pinta-alaltaan 50 m2/kpl. Viljelypisteiden, taimimäärän ja kivisyyden lisäksi jokaiselta koealalta mitattiin tarkemmin kolme lähimpänä keskipis-tettä ollutta istutuskelpoista mätästä. Hakkuutähteet ja istutuksen laatu arvioitiin silmämääräisesti. Aineisto jaettiin kivisyys- ja hakkuutähdeluokkiin, jotta pystyttiin vertailemaan eroja luokkien kesken. Kummankin vertailuluokan osalta havaittiin eroja luokkien välillä. Tutkimustuloksia vertailtiin Tapion hyvän metsänhoidon suosituksiin sekä Metsätehon maanmuokkauksen koulutusaineistoon.
Kokonaisuudessa viljelytyön laatua Metsänhoitoyhdistys Sisä-Savon alueella voidaan pitää tyydyttävällä tasolla. Mättäiden ja taimien määrissä päästiin lähelle suosituksia. Mättäiden ja laikkujen tarpeettoman suuri koko oli merkittävin ongelma kaikissa vertailuluokissa. Istutustyön laadussa oli parannettavaa useilla kohteilla.