SAIRAANHOITAJA KÄSIHYGIENIAN OHJAAJANA : sairaanhoitajien kokemukset ja näkemykset
Leppik, Ljudmilla; Toivonen, Polina (2010)
Leppik, Ljudmilla
Toivonen, Polina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003022679
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003022679
Tiivistelmä
Toivonen, Polina & Leppik, Ljudmilla. Sairaanhoitaja käsihygienian ohjaajana. Sairaanhoitajien kokemukset ja näkemykset potilaiden ohjauksessa akuuttiosastolla. Helsinki, kevät 2010, 81 s., 12 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia ja näke-myksiä potilaan ohjaamisessa käsihygienian suhteen. Tavoitteena oli selvittää sairaanhoitajien mahdollisuuksia vähentää sairaalainfektioriskejä ohjaamalla potilasta oikeaan käsihygieniaan. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: 1. Minkälaista tietoa sairaanhoitajilla on sairaalainfektioiden ehkäisystä? 2. Miten sairaanhoitajat ohjaavat potilaita ennaltaehkäisemään tartuntoja?
Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla, johon osallistui neljä akuuttivuodeosastolla työskentelevää sairaanhoitajaa. Haastattelu suoritettiin ryhmähaastatteluna joulukuussa 2009. Aineisto nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin laadullisen sisältöanalyysin mukaan.
Litteroinnin jälkeen tunnistettiin kolme ongelmaryhmää: potilastyyppi, henkilökunta ja ohjeistus. Vastaukset analysoitiin näiden ryhmien pohjalta.
Hoitohenkilökunnan tiedon tasossa ei ilmennyt merkittäviä puutteita. Kuitenkin haastateltavien mielestä tiedot sairaalainfektioiden ehkäisystä olisivat voineet olla parempia. Haastateltavat kaipasivat tietojen ajan tasalla pitämistä, mutta osaavat hankkia tietoja tarvittaessa myös itsenäisesti. Tulosten mukaan sairaanhoitajat ovat kiinnostuneita saamaan käsihygieniaan ja infektioiden ehkäisyyn liittyvää lisätietoa ja koulutuksia ja pitävät ohjausta oikeaan käsihygieniaan tärkeänä ja tarpeellisena sairaalainfektioiden ehkäisyssä.
Suurin ongelma potilaan käsihygieniaohjauksessa ja sen toteuttamisessa oli vanhusten muistamattomuus. Muina potilaaseen liittyvinä asioina esiin tulivat alkoholiriippuvuus, ikääntyvien tottumukset ja sukupuolien väliset erot.
Henkilökunnan antamissa ohjeissa ja muistutuksissa tulisi huomioida yksilölliset erityistarpeet ja ohjeet pitää päivittää tarpeen mukaan. Ohjauksen onnistumista vaikeuttavat osaltaan myös henkilökunnan resurssien vähyys ja ajanpuute.
Opinnäytetyöstämme on hyötyä sairaalan henkilöstölle, joka on kiinnostunut parantamaan sairaalainfektioiden ehkäisyä. Toivomme että sairaalan hoitohenkilökunta ja hygieniahoitajat sekä myöhemmin sairaalatyöhön tulevat nykyiset opiskelijat löytävät opinnäytetyöstämme hyödyllistä tietoa. Tutkimuksen avulla he voivat myös saada lisää ideoita käsihygienian edistämisestä ja potilaiden ohjauksesta.
Asiasanat: sairaanhoitajat, käsihygienia, sairaalainfektiot, ennaltaehkäisy, potilaat, ohjaus, potilasneuvonta, kvalitatiivinen tutkimus, teemahaastattelut
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia ja näke-myksiä potilaan ohjaamisessa käsihygienian suhteen. Tavoitteena oli selvittää sairaanhoitajien mahdollisuuksia vähentää sairaalainfektioriskejä ohjaamalla potilasta oikeaan käsihygieniaan. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: 1. Minkälaista tietoa sairaanhoitajilla on sairaalainfektioiden ehkäisystä? 2. Miten sairaanhoitajat ohjaavat potilaita ennaltaehkäisemään tartuntoja?
Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla, johon osallistui neljä akuuttivuodeosastolla työskentelevää sairaanhoitajaa. Haastattelu suoritettiin ryhmähaastatteluna joulukuussa 2009. Aineisto nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin laadullisen sisältöanalyysin mukaan.
Litteroinnin jälkeen tunnistettiin kolme ongelmaryhmää: potilastyyppi, henkilökunta ja ohjeistus. Vastaukset analysoitiin näiden ryhmien pohjalta.
Hoitohenkilökunnan tiedon tasossa ei ilmennyt merkittäviä puutteita. Kuitenkin haastateltavien mielestä tiedot sairaalainfektioiden ehkäisystä olisivat voineet olla parempia. Haastateltavat kaipasivat tietojen ajan tasalla pitämistä, mutta osaavat hankkia tietoja tarvittaessa myös itsenäisesti. Tulosten mukaan sairaanhoitajat ovat kiinnostuneita saamaan käsihygieniaan ja infektioiden ehkäisyyn liittyvää lisätietoa ja koulutuksia ja pitävät ohjausta oikeaan käsihygieniaan tärkeänä ja tarpeellisena sairaalainfektioiden ehkäisyssä.
Suurin ongelma potilaan käsihygieniaohjauksessa ja sen toteuttamisessa oli vanhusten muistamattomuus. Muina potilaaseen liittyvinä asioina esiin tulivat alkoholiriippuvuus, ikääntyvien tottumukset ja sukupuolien väliset erot.
Henkilökunnan antamissa ohjeissa ja muistutuksissa tulisi huomioida yksilölliset erityistarpeet ja ohjeet pitää päivittää tarpeen mukaan. Ohjauksen onnistumista vaikeuttavat osaltaan myös henkilökunnan resurssien vähyys ja ajanpuute.
Opinnäytetyöstämme on hyötyä sairaalan henkilöstölle, joka on kiinnostunut parantamaan sairaalainfektioiden ehkäisyä. Toivomme että sairaalan hoitohenkilökunta ja hygieniahoitajat sekä myöhemmin sairaalatyöhön tulevat nykyiset opiskelijat löytävät opinnäytetyöstämme hyödyllistä tietoa. Tutkimuksen avulla he voivat myös saada lisää ideoita käsihygienian edistämisestä ja potilaiden ohjauksesta.
Asiasanat: sairaanhoitajat, käsihygienia, sairaalainfektiot, ennaltaehkäisy, potilaat, ohjaus, potilasneuvonta, kvalitatiivinen tutkimus, teemahaastattelut