Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä: perustamisedellytykset Vesijärvi-Salpausselkä-alueella
Nykänen, Anna-Mari (2010)
Nykänen, Anna-Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002252553
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002252553
Tiivistelmä
Biosfäärialueet ovat UNESCOn (Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö) Man and the Biosphere –ohjelman tunnustamia kestävän kehityksen mallialueita. Biosfäärialueet muodostavat kansainvälisen verkoston (The World Network of Biosphere Reserves), johon syksyllä 2009 kuului 553 aluetta ympäri maailmaa.
Biosfäärialueet toteuttavat kolmea perustoimintoa, joita ovat luonnonsuojelu, kestävä kehitys sekä tiedonkeruu ja tiedonvaihto. Niiden avulla pyritään mm. suojelemaan luonnon monimuotoisuutta, edistämään kestävää taloutta ja tukemaan monitieteistä tutkimusta. Biosfäärialueet jaetaan kolmeen vyöhykkeeseen, jotka tukevat perustoimintojen toteuttamista. Vyöhykkeitä ovat ydinalue, vaihettumisvyöhyke ja yhteistoiminta-alue.
Suomessa on kaksi biosfäärialuetta; Saaristomeren ja Pohjois-Karjalan biosfäärialueet. Näiden alueiden lisäksi opinnäytetyössä on tutustuttu Fundyn lahden ja Urdaibain biosfäärialueisiin, sekä tilastollista kuvailua apuna käyttäen Euroopan biosfäärialueisiin yleisesti.
Lahden seudun kunnat (Hollola, Lahti ja Nastola) ovat olleet mukana selvittämässä Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksiä. Alueella on myös haluttu tutkia mahdollisuutta suppeamman Vesijärvi—Salpausselkä -biosfäärialueen perustamiseen. Opinnäytetyön yhtenä tarkoituksena onkin ollut tarkastella Salpausselän alueen kehittämistä biosfäärialuekonseptin avulla.
Näkökulma keskittyy kaupunkimaisten biosfäärialueiden kehittämiseen. Työssä on kartoitettu Lahden seudun vahvuuksia biosfäärialueen nimitystä ajatellen. Lisäksi pohditaan biosfäärialueen paikallisia hyötyjä sekä toiminnan ja tutkimuksen painopisteitä. Ehdotus Vesijärvi—Salpausselkä
–biosfäärialueen vyöhykejaosta on tehty paikkatietojärjestelmää hyödyntäen.
Biosfäärialueet toteuttavat kolmea perustoimintoa, joita ovat luonnonsuojelu, kestävä kehitys sekä tiedonkeruu ja tiedonvaihto. Niiden avulla pyritään mm. suojelemaan luonnon monimuotoisuutta, edistämään kestävää taloutta ja tukemaan monitieteistä tutkimusta. Biosfäärialueet jaetaan kolmeen vyöhykkeeseen, jotka tukevat perustoimintojen toteuttamista. Vyöhykkeitä ovat ydinalue, vaihettumisvyöhyke ja yhteistoiminta-alue.
Suomessa on kaksi biosfäärialuetta; Saaristomeren ja Pohjois-Karjalan biosfäärialueet. Näiden alueiden lisäksi opinnäytetyössä on tutustuttu Fundyn lahden ja Urdaibain biosfäärialueisiin, sekä tilastollista kuvailua apuna käyttäen Euroopan biosfäärialueisiin yleisesti.
Lahden seudun kunnat (Hollola, Lahti ja Nastola) ovat olleet mukana selvittämässä Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksiä. Alueella on myös haluttu tutkia mahdollisuutta suppeamman Vesijärvi—Salpausselkä -biosfäärialueen perustamiseen. Opinnäytetyön yhtenä tarkoituksena onkin ollut tarkastella Salpausselän alueen kehittämistä biosfäärialuekonseptin avulla.
Näkökulma keskittyy kaupunkimaisten biosfäärialueiden kehittämiseen. Työssä on kartoitettu Lahden seudun vahvuuksia biosfäärialueen nimitystä ajatellen. Lisäksi pohditaan biosfäärialueen paikallisia hyötyjä sekä toiminnan ja tutkimuksen painopisteitä. Ehdotus Vesijärvi—Salpausselkä
–biosfäärialueen vyöhykejaosta on tehty paikkatietojärjestelmää hyödyntäen.