Psykiatrisen hoidon kehitysvaiheita viimeisten 40 vuoden ajalta Italiassa
Ballini, Marco (2010)
Ballini, Marco
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002232471
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002232471
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella psykiatrisen hoidon toteutumista Italiassa roomalaisen avohoitoyksikön viiden sairaanhoitajan näkökulmasta. Tarkoituksena oli saada päivitettyä tietoa vallitsevasta
mielenterveysjärjestelmästä. Opinnäytetyön teoreettisessa osassa perehdyttiin psykiatrisen hoitojärjestelmän
historiaan ja nykytilaan Italiassa. Tutkittiin tapahtumia, asenteita ja toimintoja, jotka ovat vaikuttaneet Italian
psykiatrisen sairaanhoitojärjestelmän kehittymiseen.
Tutkimustehtäväksi muodostui kuvata miten psykiatrinen hoitoympäristö, psykiatrisen hoitajan toimenkuva ja potilaan asema ovat muuttuneet Basaglian lain voimaantulon jälkeen viiden roomalaisen sairaanhoitajan
kokemana. Tiedonkeruumenetelmänä tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa oli teemahaastattelu. Tutkimuksessa haastateltiin viittä roomalaisen mielenterveyskeskuksen (DSM) psykiatrista sairaanhoitajaa heinäkuussa 2009. Tutkimusaineisto käännettiin italiasta suomeksi ja analysoitiin sisällön analyysillä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että psykiatrinen hoitoympäristö on muuttunut olennaisesti Basaglian lain voimaantulon jälkeen. Ennen lakia samassa paikassa hoidettiin psyykepotilaat, epileptikot, masentuneet,
kuuromykät, kehitysvammaiset, vanhukset ja "vaikeat lapset". Nyt eri mielenterveysstruktuureja on paljon, mutta
valtiollisista struktuureista on vieläkin puute varsinkin pitkäaikaispotilaiden kohdalla. Hoitohenkilökuntaa on
vieläkin liian vähän.
Psykiatrisen hoitajan toimenkuva on muuttunut vartijasta hoitoprosessiin osallistuvaksi ammattilaiseksi.
Sairaanhoitajat voivat nyt opiskella erikoistuakseen. Basaglian laki antoi lääkäreille, sairaanhoitajille ja
sosiaalityöntekijöille mahdollisuuden alkaa toimia mielenterveysjärjestelmässä, joka oli ennen ollut suljettu
nunnien ylläpitämä järjestelmä. Potilaita on nyt vähemmän ja he ovat itsenäisempiä. Käyttöön on otettu
farmakologinen hoito. Potilaan omaiset ovat alkaneet toimia yhteistyössä potilaan ja hoitohenkilökunnan kans-sa.
Potilaan asema on muuttunut suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden hyväksymisen suuntaan. Basaglian lain myötä myös potilaan omaiset ovat alkaneet ymmärtää psyykkistä sairautta. Basaglian laki on mahdollistanut mielek-käämmän ja arvokkaamman elämän, jossa potilas on saanut takaisin persoonallisuutensa ja sosiaalisen elämän. Potilaat saattavat nyt asua perhekodeissa ja huoneistoissa. Hoitosuhteet psykiatriin ja psykologiin ovat parantuneet.
Opinnäytetyön tulokset eivät ole tilastollisesti yleistettävissä, koska vain viittä sairaanhoitajaa haastateltiin.
Kuitenkin he saman alan asiantuntijoina vastasivat samansuuntaisesti kysymyksiin. Opinnäytetyön tuloksia
voidaan hyödyntää Kajaanin ammattikorkeakoulussa vertailtaessa hoitotyön käytäntöjä ja niiden kehittymistä eri kulttuureissa.
tutkittaessa psykiatrisen hoidon toteutumista Suomessa.
mielenterveysjärjestelmästä. Opinnäytetyön teoreettisessa osassa perehdyttiin psykiatrisen hoitojärjestelmän
historiaan ja nykytilaan Italiassa. Tutkittiin tapahtumia, asenteita ja toimintoja, jotka ovat vaikuttaneet Italian
psykiatrisen sairaanhoitojärjestelmän kehittymiseen.
Tutkimustehtäväksi muodostui kuvata miten psykiatrinen hoitoympäristö, psykiatrisen hoitajan toimenkuva ja potilaan asema ovat muuttuneet Basaglian lain voimaantulon jälkeen viiden roomalaisen sairaanhoitajan
kokemana. Tiedonkeruumenetelmänä tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa oli teemahaastattelu. Tutkimuksessa haastateltiin viittä roomalaisen mielenterveyskeskuksen (DSM) psykiatrista sairaanhoitajaa heinäkuussa 2009. Tutkimusaineisto käännettiin italiasta suomeksi ja analysoitiin sisällön analyysillä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että psykiatrinen hoitoympäristö on muuttunut olennaisesti Basaglian lain voimaantulon jälkeen. Ennen lakia samassa paikassa hoidettiin psyykepotilaat, epileptikot, masentuneet,
kuuromykät, kehitysvammaiset, vanhukset ja "vaikeat lapset". Nyt eri mielenterveysstruktuureja on paljon, mutta
valtiollisista struktuureista on vieläkin puute varsinkin pitkäaikaispotilaiden kohdalla. Hoitohenkilökuntaa on
vieläkin liian vähän.
Psykiatrisen hoitajan toimenkuva on muuttunut vartijasta hoitoprosessiin osallistuvaksi ammattilaiseksi.
Sairaanhoitajat voivat nyt opiskella erikoistuakseen. Basaglian laki antoi lääkäreille, sairaanhoitajille ja
sosiaalityöntekijöille mahdollisuuden alkaa toimia mielenterveysjärjestelmässä, joka oli ennen ollut suljettu
nunnien ylläpitämä järjestelmä. Potilaita on nyt vähemmän ja he ovat itsenäisempiä. Käyttöön on otettu
farmakologinen hoito. Potilaan omaiset ovat alkaneet toimia yhteistyössä potilaan ja hoitohenkilökunnan kans-sa.
Potilaan asema on muuttunut suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden hyväksymisen suuntaan. Basaglian lain myötä myös potilaan omaiset ovat alkaneet ymmärtää psyykkistä sairautta. Basaglian laki on mahdollistanut mielek-käämmän ja arvokkaamman elämän, jossa potilas on saanut takaisin persoonallisuutensa ja sosiaalisen elämän. Potilaat saattavat nyt asua perhekodeissa ja huoneistoissa. Hoitosuhteet psykiatriin ja psykologiin ovat parantuneet.
Opinnäytetyön tulokset eivät ole tilastollisesti yleistettävissä, koska vain viittä sairaanhoitajaa haastateltiin.
Kuitenkin he saman alan asiantuntijoina vastasivat samansuuntaisesti kysymyksiin. Opinnäytetyön tuloksia
voidaan hyödyntää Kajaanin ammattikorkeakoulussa vertailtaessa hoitotyön käytäntöjä ja niiden kehittymistä eri kulttuureissa.
tutkittaessa psykiatrisen hoidon toteutumista Suomessa.