Palovammapotilaiden haavanhoito Suomessa ja Ukrainassa potilaiden kuvaamana
Aleksandrova, Natalya (2010)
Aleksandrova, Natalya
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002222427
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002222427
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten palovammapotilaiden haavan hoito toteutuu nykyään sekä Suomessa että Ukrainassa. Lisäksi tavoitteena oli kuvata suomalaisten ja ukrainalaisten potilaiden kokemuksia palovammahaavanhoidosta. Pyrkimyksenä oli saada tuloksia, joiden avulla palovammahaavan hoitoa voidaan kehittää molemmissa maissa.
Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin palovamman syntyä ja kehitystä, palovamman luokitusta ja palovammapotilaiden haavanhoidon periaatteitta Suomessa ja Ukrainassa. Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin avoimena teemahaastatteluna. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Töölön palovammaosaston kolme palovammapotilasta ja Zaporizhja -kaupungin palovammakeskuksen kuusi palovammapotilasta, jotka haastateltiin yksitellen. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä ja luokiteltiin teema-alueittain.
Tulosten mukaan palovammahaavanhoito toteutui molemmissa maissa hyvin ja se on kulttuurinmukaista. Kulttuurimukaisuuden näki ensisijaisesti siinä, että hoidon antajan ja hoidon vastaanottajan roolit erosivat jonkin verran Suomessa ja Ukrainassa. Ukrainalaiset palovammapotilaat olivat asettaneet omalääkärin ensisijaiseksi tiedonlähteeksi haavanhoitoaan koskevissa asioissa eivätkä näin huomioineet hoitajien vastuuta heidän haavanhoidostaan. Tutkimustulokset osoittivat, että ukrainalaiset potilaat olivat kokeneet kipua haavanhoidon aikana ja suomalaiset potilaat olivat kokeneet pelkoa haavanhoitoa kohtaan. Haavanhoitoon liittyvä ohjaus ja tiedon antaminen Suomessa koettiin hyväksi. Kehitettävää Ukrainassa löytyi lääkärin ja palovammapotilaan välisestä vuorovaikutuksesta, yksilöllisestä ja riittävästä potilasohjauksesta palovamma-haavanhoidon aikana. Molemmin maiden vastaajat olivat kokeneet sairaanhoitajien ammattitaitoisena ja ystävällisenä.
Tätä tutkimusta voidaan pitää luotettavana, koska vastaajat saivat vapaasti kertoa kokemuksiaan teema-alueiden asioista. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia palovammahaavanhoitoa ja sen arviointia sairaanhoitajien näkökulmasta ja sitä, miten he itse haluaisivat kehittää palovammahaavanhoitoa.
Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin palovamman syntyä ja kehitystä, palovamman luokitusta ja palovammapotilaiden haavanhoidon periaatteitta Suomessa ja Ukrainassa. Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin avoimena teemahaastatteluna. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Töölön palovammaosaston kolme palovammapotilasta ja Zaporizhja -kaupungin palovammakeskuksen kuusi palovammapotilasta, jotka haastateltiin yksitellen. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä ja luokiteltiin teema-alueittain.
Tulosten mukaan palovammahaavanhoito toteutui molemmissa maissa hyvin ja se on kulttuurinmukaista. Kulttuurimukaisuuden näki ensisijaisesti siinä, että hoidon antajan ja hoidon vastaanottajan roolit erosivat jonkin verran Suomessa ja Ukrainassa. Ukrainalaiset palovammapotilaat olivat asettaneet omalääkärin ensisijaiseksi tiedonlähteeksi haavanhoitoaan koskevissa asioissa eivätkä näin huomioineet hoitajien vastuuta heidän haavanhoidostaan. Tutkimustulokset osoittivat, että ukrainalaiset potilaat olivat kokeneet kipua haavanhoidon aikana ja suomalaiset potilaat olivat kokeneet pelkoa haavanhoitoa kohtaan. Haavanhoitoon liittyvä ohjaus ja tiedon antaminen Suomessa koettiin hyväksi. Kehitettävää Ukrainassa löytyi lääkärin ja palovammapotilaan välisestä vuorovaikutuksesta, yksilöllisestä ja riittävästä potilasohjauksesta palovamma-haavanhoidon aikana. Molemmin maiden vastaajat olivat kokeneet sairaanhoitajien ammattitaitoisena ja ystävällisenä.
Tätä tutkimusta voidaan pitää luotettavana, koska vastaajat saivat vapaasti kertoa kokemuksiaan teema-alueiden asioista. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia palovammahaavanhoitoa ja sen arviointia sairaanhoitajien näkökulmasta ja sitä, miten he itse haluaisivat kehittää palovammahaavanhoitoa.