Työikäiset 35-55-vuotiaat miehet päivystyksen potilaina ilman kiireellisen hoidon tarvettta
Pulli, Päivi; Tuomikoski, Taisto (2010)
Pulli, Päivi
Tuomikoski, Taisto
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002192374
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002192374
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Pulli, Päivi & Tuomikoski, Taisto. Työikäiset 35¬55-vuotiaat miehet päivystyk-sen potilaina ilman kiireellisen hoidon tarvetta. Helsinki. Kevät 2010, 68 s, 11 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää mahdollisia selittäviä tekijöitä työikäisten 35–55-vuotiaiden miesten hakeutumiselle päivystykseen ilman kiireellisen hoidon tarvetta sekä löytää ratkaisuja potilaiden ohjautumiseen oikeille palveluntarjoajille.
Opinnäytetyö toteutettiin Helsingin kaupungin terveyskeskuksen tilaustyönä. Se on lisäselvitys aikaisempaan ilmestyneeseen tutkimukseen Päivystyspotilaan kiireellisyysryhmittely vuodelta 2008, jonka tulosten perusteella rajasimme teemoittain ryhmät, joiden perusteella etsimme aikaisempia tutkimustuloksia. Rajatut teemat vastasivat kysymykseen, miksi työikäiset 35–55-vuotiaat miehet hakeutuvat päivystykseen ilman kiireellisen hoidon tarvetta. Tutkimusmetodina käytettiin kirjallisuuskatsausta. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Opinnäytetyön keskeisten tulosten perusteella työikäisten 35–55-vuotiaiden miesten hakeutumiseen päivystykseen vaikutti sosiaalinen verkosto siten, että läheisten ja tukiverkoston vähyys lisäsi päivystykseen hakeutumista. Vähäinen sosiaalinen tukiverkosto aiheutti sen, että terveydentilan heikkeneminen tunnistettiin huonommin. Tulokset osoittivat myös, että miesten hakeutuminen oikeille palveluiden tarjoajille oli vaikeaa. Päiväsaikaan hoitoajan saaminen oli koettu hankalana. Osa miehistä käytti päivystystä työaikakysymysten vuoksi. Selittävänä tekijänä miesten yliedustukselle päivystyksen potilaina voivat olla kommunikoinnin puutteet hoitohenkilökunnan ja potilaan välillä. Sitä edistää miehiä ohjaava perinteinen ja vahva mieskuva sekä miehisyys. Tuloksista nousi vahvasti esille, että hoidonantajien olisi pystyttävä tunnistamaan potilaan avuntarve. Hoidonantajien asiantuntijuuden merkitys korostui siten, että miehet kokivat hoitajat pääsääntöisesti ammattitaitoisiksi päivystystoiminnassa. Hoitajien puutteina koettiin kuitenkin kielitaidottomuus ja huono käytös. Organisaatioon liittyvät tulokset koskivat aiheita, jotka eivät edistäneet hyvää oloa, esimerkiksi hoitoprosessin hidas eteneminen ja henkilökunnan vähyys.
Opinnäytetyön tulokset ovat yhteneviä aiemmin tehtyjen, aihetta sivuavien tutkimusten kanssa. Ne vastasivat hyvin pitkälle toisiaan. Opinnäytetyön ratkaisuehdotukset antavat terveydenhoitopalveluiden kehittäjille ja hoitohenkilökunnan kouluttajille mahdollisuuden pyrkiä korjaamaan erityisesti kritiikkiä aiheuttaneet puutteet. Epäkohtia tutkimalla voidaan löytää merkittävimmät ratkaisut potilaiden ohjautumiseen oikeille palveluiden tarjoajille.
Asiasanat: kirjallisuuskatsaukset, päivystys, työikäiset, miehet, terveydenhoito, mieskuva, triage
Pulli, Päivi & Tuomikoski, Taisto. Työikäiset 35¬55-vuotiaat miehet päivystyk-sen potilaina ilman kiireellisen hoidon tarvetta. Helsinki. Kevät 2010, 68 s, 11 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää mahdollisia selittäviä tekijöitä työikäisten 35–55-vuotiaiden miesten hakeutumiselle päivystykseen ilman kiireellisen hoidon tarvetta sekä löytää ratkaisuja potilaiden ohjautumiseen oikeille palveluntarjoajille.
Opinnäytetyö toteutettiin Helsingin kaupungin terveyskeskuksen tilaustyönä. Se on lisäselvitys aikaisempaan ilmestyneeseen tutkimukseen Päivystyspotilaan kiireellisyysryhmittely vuodelta 2008, jonka tulosten perusteella rajasimme teemoittain ryhmät, joiden perusteella etsimme aikaisempia tutkimustuloksia. Rajatut teemat vastasivat kysymykseen, miksi työikäiset 35–55-vuotiaat miehet hakeutuvat päivystykseen ilman kiireellisen hoidon tarvetta. Tutkimusmetodina käytettiin kirjallisuuskatsausta. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Opinnäytetyön keskeisten tulosten perusteella työikäisten 35–55-vuotiaiden miesten hakeutumiseen päivystykseen vaikutti sosiaalinen verkosto siten, että läheisten ja tukiverkoston vähyys lisäsi päivystykseen hakeutumista. Vähäinen sosiaalinen tukiverkosto aiheutti sen, että terveydentilan heikkeneminen tunnistettiin huonommin. Tulokset osoittivat myös, että miesten hakeutuminen oikeille palveluiden tarjoajille oli vaikeaa. Päiväsaikaan hoitoajan saaminen oli koettu hankalana. Osa miehistä käytti päivystystä työaikakysymysten vuoksi. Selittävänä tekijänä miesten yliedustukselle päivystyksen potilaina voivat olla kommunikoinnin puutteet hoitohenkilökunnan ja potilaan välillä. Sitä edistää miehiä ohjaava perinteinen ja vahva mieskuva sekä miehisyys. Tuloksista nousi vahvasti esille, että hoidonantajien olisi pystyttävä tunnistamaan potilaan avuntarve. Hoidonantajien asiantuntijuuden merkitys korostui siten, että miehet kokivat hoitajat pääsääntöisesti ammattitaitoisiksi päivystystoiminnassa. Hoitajien puutteina koettiin kuitenkin kielitaidottomuus ja huono käytös. Organisaatioon liittyvät tulokset koskivat aiheita, jotka eivät edistäneet hyvää oloa, esimerkiksi hoitoprosessin hidas eteneminen ja henkilökunnan vähyys.
Opinnäytetyön tulokset ovat yhteneviä aiemmin tehtyjen, aihetta sivuavien tutkimusten kanssa. Ne vastasivat hyvin pitkälle toisiaan. Opinnäytetyön ratkaisuehdotukset antavat terveydenhoitopalveluiden kehittäjille ja hoitohenkilökunnan kouluttajille mahdollisuuden pyrkiä korjaamaan erityisesti kritiikkiä aiheuttaneet puutteet. Epäkohtia tutkimalla voidaan löytää merkittävimmät ratkaisut potilaiden ohjautumiseen oikeille palveluiden tarjoajille.
Asiasanat: kirjallisuuskatsaukset, päivystys, työikäiset, miehet, terveydenhoito, mieskuva, triage