Arvonlisäveron alennuskokeilun vaikutukset parturi-kampaamoihin
Karhunsaari, Kaija (2010)
Karhunsaari, Kaija
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002112149
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002112149
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää parturi-kampaamoyrittäjien käsityksiä heidän alaansa koskevasta arvon-lisäverotuksesta. Vuosina 2007 - 2010 Suomi oli osallistunut työvoimavaltaisten alojen arvonlisäveron alennuskokeiluun, jonka kohteina meillä olivat olleet pienet korjauspalvelut ja parturi-kampaamopalvelut. Kokeilun tavoitteena olivat verokannan alennuksen kautta työllisyyden parantaminen sekä harmaan talouden vähentäminen. Tutkimuksella etsittiin parturi-kampaamoyrittäjien näkökulmaa kokeilun tavoitteiden toteutumisesta.
Tutkimus toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tiedonhankinnan strategiana oli fe-nomenografia. Aineiston hankinnan metodina oli teemahaastattelu, jonka tulokset analysoitiin teoriasidonnaisella aineistoanalyysillä. Opinnäytetyö tehtiin vuoden 2009 aikana ja sen haastatteluosuus toteutettiin joulukuussa 2009.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että arvonlisäveron alennuskokeilun viralliset tavoitteet jäivät parturi-kampaamoyrittäjille kaukaisiksi. Arvonlisäveron tullessa alalle verorasitusta ei ollut voitu siirtää kokonaan kuluttajien maksettavaksi. Alennuskokeilu koettiin verotukena alalle. Hintojen alennukseen ei katsottu olevan mahdollisuuksia kohonneen yleisen hintatason vuoksi. Alennuskokeilu oli merkinnyt määräaikaista helpotusta niin taloudellisesti kuin henkisesti yrittäjille. Uusia työntekijöitä palkattiin jonkin verran keventämään yrittäjien työtaakkaa. Harmaan talouden kitkemiseen yrittäjien mielestä ei päästy kiinni sen alalla olevan luonteen vuoksi.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa kokeilun suunnittelijoiden ja yksittäisten yrittäjien käsityksien eroavan niin suu-resti toisistaan, että on tärkeää tehdä arvonlisäveron alennuskokeilun kaltaisia laajoja empiirisiä kokeita. Tietty toimiala ja sen ongelmat eivät välttämättä tule esille Suomen virallisissa selvityksissä EU:lle. Määrällinen tutkimus vuoden 2010 jälkeen voisi antaa mielenkiintoista tietoa kokeilusta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna.
Tutkimus toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tiedonhankinnan strategiana oli fe-nomenografia. Aineiston hankinnan metodina oli teemahaastattelu, jonka tulokset analysoitiin teoriasidonnaisella aineistoanalyysillä. Opinnäytetyö tehtiin vuoden 2009 aikana ja sen haastatteluosuus toteutettiin joulukuussa 2009.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että arvonlisäveron alennuskokeilun viralliset tavoitteet jäivät parturi-kampaamoyrittäjille kaukaisiksi. Arvonlisäveron tullessa alalle verorasitusta ei ollut voitu siirtää kokonaan kuluttajien maksettavaksi. Alennuskokeilu koettiin verotukena alalle. Hintojen alennukseen ei katsottu olevan mahdollisuuksia kohonneen yleisen hintatason vuoksi. Alennuskokeilu oli merkinnyt määräaikaista helpotusta niin taloudellisesti kuin henkisesti yrittäjille. Uusia työntekijöitä palkattiin jonkin verran keventämään yrittäjien työtaakkaa. Harmaan talouden kitkemiseen yrittäjien mielestä ei päästy kiinni sen alalla olevan luonteen vuoksi.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa kokeilun suunnittelijoiden ja yksittäisten yrittäjien käsityksien eroavan niin suu-resti toisistaan, että on tärkeää tehdä arvonlisäveron alennuskokeilun kaltaisia laajoja empiirisiä kokeita. Tietty toimiala ja sen ongelmat eivät välttämättä tule esille Suomen virallisissa selvityksissä EU:lle. Määrällinen tutkimus vuoden 2010 jälkeen voisi antaa mielenkiintoista tietoa kokeilusta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna.