Osaamisen kehittäminen tehohoitotyössä - mentorointia, opintopiirejä ja oppimispolkuja
Rytivaara, Soili (2009)
Rytivaara, Soili
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002112145
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002112145
Tiivistelmä
Jatkuva muutos on tuonut ihmisen oppimiselle uusia haasteita. Myös työelämässä tarvitaan jatkuvaa uudistumista. Tiedon sanotaan kaksinkertaistuvan runsaassa viidessä vuodessa. Tieto myös vanhenee nopeasti. Osaamisen määrätietoista kehittämistä pidetään yhtenä keinona vastata yhteiskunnan muutostarpeisiin. Osaamisen johtamisella voidaan luoda sellaiset rakenteet, joissa osaaminen kehittyy haluttuun suuntaan. Työyhteisön ilmapiirin tulee olla oppimista edistävä ja oppimiseen kannustava. Työelämässä tarvitaan yhä enemmän kykyä yhdessä ratkaista uusia ja muuttuvia ongelmia.
Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli edistää osaamisen kehittämistä Kainuun keskussairaalan teho-osastolla. Kehittämistehtävään sisältyi työyhteisössä toteutettu projekti, jossa käynnistettiin uusia, yhteistoiminnallisia oppimiskäytäntöjä. Projektin aikana käynnistyivät mentorointi ja opintopiiritoiminta. Myös oppimispolkuja valmisteltiin, mutta niitä ei ehditty arvioida tämän projektin aikana.
Käynnistysvaiheessa toimintaa arvioitiin realistisella arviointitutkimuksella. Interventioina olivat oppimiskäytännöt, joista saatuja kokemuksia tutkimuksessa arvioitiin. Tutkimus kohdistui kehittämisen ensimmäiseen sykliin. Erityisen kiinnostuksen kohteena olivat ne mekanismit, joihin osaamisen johtamisella voidaan vaikuttaa. Interventioiden kehittämiseen kerättiin aineistoa haastatteluista, ryhmäkeskustelusta, 6-3-5-tekniikalla, käytäväkeskusteluista ja kokousmuistioista. Haastattelut analysoitiin sisällön analyysillä. Tulokset auttavat kehittämään käytäntöjä työyhteisön tarpeiden mukaisiksi.
Mentorointitoiminta käynnistyi hyvin. Noin kolmasosa työyhteisöstä osallistui toimintaan. Arviointitulokset osoittivat, että toiminta edellyttää hyvää suunnittelua, riittävästi tietoa mentorointitoiminnasta sekä lisäksi jatkuvaa tukea varsinkin aloitusvaiheessa. Opintopiirissä käytyjen keskustelujen koettiin tuovan monia hyötyjä työyhteisön asioiden kehittymiselle. Keskustelu antoi mahdollisuuden löytää sekä yhteneviä että erilaisia käsityksiä ja toimintatapoja. Se edisti yhdessä ajattelemista ja yhdessä tekemistä myös opintopiirin ulkopuolella. Vaikka oppimispolkuja ei tässä projektissa arvioitu, myös niistä tuli suosittu oppimiskäytäntö työyhteisöön. Käytäntöjen ylläpitäminen edellyttää työyhteisössä nimettyjä vastuuhenkilöitä, jotka kehittävät niitä suunnitelmallisesti.
Realistisen arviointitutkimukseen liittyvää oppimiskäytäntöjen mallinnusta voidaan hyödyntää työyhteisössä toimintojen jatkokehittelyyn sekä siirtää käytettäväksi myös muihin työyhteisöihin, jotka ovat kiinnostuneita uusista oppimismenetelmistä.
Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli edistää osaamisen kehittämistä Kainuun keskussairaalan teho-osastolla. Kehittämistehtävään sisältyi työyhteisössä toteutettu projekti, jossa käynnistettiin uusia, yhteistoiminnallisia oppimiskäytäntöjä. Projektin aikana käynnistyivät mentorointi ja opintopiiritoiminta. Myös oppimispolkuja valmisteltiin, mutta niitä ei ehditty arvioida tämän projektin aikana.
Käynnistysvaiheessa toimintaa arvioitiin realistisella arviointitutkimuksella. Interventioina olivat oppimiskäytännöt, joista saatuja kokemuksia tutkimuksessa arvioitiin. Tutkimus kohdistui kehittämisen ensimmäiseen sykliin. Erityisen kiinnostuksen kohteena olivat ne mekanismit, joihin osaamisen johtamisella voidaan vaikuttaa. Interventioiden kehittämiseen kerättiin aineistoa haastatteluista, ryhmäkeskustelusta, 6-3-5-tekniikalla, käytäväkeskusteluista ja kokousmuistioista. Haastattelut analysoitiin sisällön analyysillä. Tulokset auttavat kehittämään käytäntöjä työyhteisön tarpeiden mukaisiksi.
Mentorointitoiminta käynnistyi hyvin. Noin kolmasosa työyhteisöstä osallistui toimintaan. Arviointitulokset osoittivat, että toiminta edellyttää hyvää suunnittelua, riittävästi tietoa mentorointitoiminnasta sekä lisäksi jatkuvaa tukea varsinkin aloitusvaiheessa. Opintopiirissä käytyjen keskustelujen koettiin tuovan monia hyötyjä työyhteisön asioiden kehittymiselle. Keskustelu antoi mahdollisuuden löytää sekä yhteneviä että erilaisia käsityksiä ja toimintatapoja. Se edisti yhdessä ajattelemista ja yhdessä tekemistä myös opintopiirin ulkopuolella. Vaikka oppimispolkuja ei tässä projektissa arvioitu, myös niistä tuli suosittu oppimiskäytäntö työyhteisöön. Käytäntöjen ylläpitäminen edellyttää työyhteisössä nimettyjä vastuuhenkilöitä, jotka kehittävät niitä suunnitelmallisesti.
Realistisen arviointitutkimukseen liittyvää oppimiskäytäntöjen mallinnusta voidaan hyödyntää työyhteisössä toimintojen jatkokehittelyyn sekä siirtää käytettäväksi myös muihin työyhteisöihin, jotka ovat kiinnostuneita uusista oppimismenetelmistä.