Dementoituneen vuodepotilaan kuntouttava hoitotyö ja kuntoutus
Katainen, Marika (2010)
Katainen, Marika
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002102094
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002102094
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kuntoutettiin yhtä dementiaa sairastavaa vuodepotilasta ja luotiin kuntouttavan hoitotyön malli. Hoitotyönmalli tehtiin kuntouttamisen pohjalta Sonkajärven terveyskeskuksen osasto C:lle. Tässä työssä opinnäytetyöntekijä kuntoutti yhtä dementiaa sairastavaa vuodepotilasta. Työ toteutettiin toiminnallisena tutkimuksena.
Tutkimusaineiston keräämisessä käytettiin toimintakykymittareita, rannepainoja ja puristusvoimamit-taria, sekä tutkimuspäiväkirjaa. Työssä käytettäviä toimintakykymittareita olivat: ADL, MMSE, MNA ja Cornellin depressioasteikko. Tutkimuspäiväkirja pohjautui havaintoihini ja käyttämiini menetelmiin kuntoutuksessa. Tutkimustulokset esitettiin aikajärjestyksessä. Potilasta kuntoutettiin yhteensä 13 viikon ajan. Potilas oli sairaana yhteensä viisi viikkoa.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että vuodepotilaan kuntouttaminen on mahdollista ja lisää potilaan fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä. Potilaan toimintakyky parani huomattavasti potilaan jalkojen motoriikan ja voiman osalta. Sen sijaan potilaan toimintakyky ei näyttänyt kohentuvan juuri lainkaan päivittäisten toimintojen osalta ruokailussa, säännöllisestä avustamisesta huolimatta. Tuloksista kävi ilmi, että seisomatelineen ja motomed-laitteen yhtäaikainen käyttö potilaan kuntoutuksessa on tehokas menetelmä. Seisomatelineen ansiosta potilas kykeni seisomaan omien jalkojensa varassa polvet tuettuina tasofordia apuna käyttäen jo kolmannella kuntoutusviikolla. Potilas liikutti omatoimisesti vasenta jalkaansa vain viikko siitä, kun motomed-laite oli otettu käyttöön ja jarrutti motomed-laitteessa jaloillaan neljä viikkoa laitteen käyttöön ottamisesta. Potilaan kognitiivinen toimintakyky koheni kuntoutuksen aikana. Potilas kommunikoi nonverbaalisesti ja vastaili enemmän kysymyksiin kuntoutuksen aikana.
Tutkimusaineiston keräämisessä käytettiin toimintakykymittareita, rannepainoja ja puristusvoimamit-taria, sekä tutkimuspäiväkirjaa. Työssä käytettäviä toimintakykymittareita olivat: ADL, MMSE, MNA ja Cornellin depressioasteikko. Tutkimuspäiväkirja pohjautui havaintoihini ja käyttämiini menetelmiin kuntoutuksessa. Tutkimustulokset esitettiin aikajärjestyksessä. Potilasta kuntoutettiin yhteensä 13 viikon ajan. Potilas oli sairaana yhteensä viisi viikkoa.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että vuodepotilaan kuntouttaminen on mahdollista ja lisää potilaan fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä. Potilaan toimintakyky parani huomattavasti potilaan jalkojen motoriikan ja voiman osalta. Sen sijaan potilaan toimintakyky ei näyttänyt kohentuvan juuri lainkaan päivittäisten toimintojen osalta ruokailussa, säännöllisestä avustamisesta huolimatta. Tuloksista kävi ilmi, että seisomatelineen ja motomed-laitteen yhtäaikainen käyttö potilaan kuntoutuksessa on tehokas menetelmä. Seisomatelineen ansiosta potilas kykeni seisomaan omien jalkojensa varassa polvet tuettuina tasofordia apuna käyttäen jo kolmannella kuntoutusviikolla. Potilas liikutti omatoimisesti vasenta jalkaansa vain viikko siitä, kun motomed-laite oli otettu käyttöön ja jarrutti motomed-laitteessa jaloillaan neljä viikkoa laitteen käyttöön ottamisesta. Potilaan kognitiivinen toimintakyky koheni kuntoutuksen aikana. Potilas kommunikoi nonverbaalisesti ja vastaili enemmän kysymyksiin kuntoutuksen aikana.