LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN YKSIKKÖKUSTANNUS TOIMINTOLASKENTAA SOVELTAEN
Kähkönen, Tanja; Lassila, Saara (2007)
Kähkönen, Tanja
Lassila, Saara
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2007
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002021817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002021817
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee kuntataloutta ja -hallintoa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuslaskentaa.
Empiriaosuudessa laskettiin lonkan tekonivelleikkauksen yksikkökustannus toimintolaskentaa soveltaen. Tutkimuksen
tavoite oli selvittää lonkan tekonivelleikkauksen yksikkökustannus potilaan saapumisesta osastolle kotiuttamiseen
saakka. Kustannustiedot ja prosessikuvaus saatiin Kainuun keskussairaalasta Kajaanista. Näiden tietojen
pohjalta määriteltiin, mitä kustannuksia ja toimintoja lonkan tekonivelleikkaus vaatii. Opinnäytetyö liittyy Kateprojektiin,
jonka tavoitteena on ohjata ja motivoida kainuulaisia potilaita omahoidossaan aktiivisiksi.
Teoriaosuus käsittelee kuntataloutta yleisellä tasolla ja valtion osuutta kuntatalouden ohjauksessa. Tarkemmin
kerrotaan kuntien ja kuntayhtymien saamista verotuloista, valtionosuusjärjestelmästä sekä maksu- ja myyntituloista.
Suurin osa kuntien menoista johtuu peruspalvelujen tuottamisesta, joista noin 50 % on sosiaali- ja terveystoimen
menoja. Lisäksi käsitellään kuntien taloutta ohjaavan talousarvion ja -suunnitelman muodostumista, tilinpäätöstä
ja julkistalouden tunnuslukuja.
Lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään sosiaali- ja terveyspalveluja asukkailleen. Kunnat voivat järjestää palvelut
omana toimintanaan, olemalla jäsenenä kuntayhtymässä tai ostamalla palvelut muilta kunnilta tai yksityisiltä
palveluntuottajilta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa yleisin kustannuslaskentatapa on ylhäältä alaspäin toteutettava
laskenta. Kokonaiskustannukset kohdistetaan vaiheittain organisaation tulosalueille, osastoille tai toiminnoille ja
edelleen potilasryhmille tai hoidetuille potilaille.
Toimintolaskennan tavoitteena on tunnistaa organisaation toiminnot ja niiden väliset kytkennät. Sen avulla saadaan
ymmärrettävä kuva koko tuotanto- tai palveluketjusta. Resurssit kohdistetaan ajureiden avulla toiminnoille
ja edelleen laskentakohteelle. Toimintolaskentaa on alettu käyttämään kuntataloudessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Työssä tutustuttiin aiempiin toimintolaskentaa soveltaviin tutkimuksiin näillä alueilla.
Opinnäytetyön tavoite saavutettiin. Toimintolaskenta suoritettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Toimintoihin
perustuvan kustannuslaskennan lopputulos poikkesi verrattaessa tällä hetkellä käytössä olevaan ohjearvoon. Erot
laskelmassa johtuvat todennäköisesti laskentakohteen ajallisesta rajauksesta. Viitteelliseen ohjearvoon on otettu
huomioon useampia eri toimintoja hoitoprosessin alusta loppuun. Opinnäytetyön laskelmassa kustannukset otettiin
huomioon vain sairaalassaoloajalta eli potilaan saapumisesta hänen kotiuttamiseen saakka.
Empiriaosuudessa laskettiin lonkan tekonivelleikkauksen yksikkökustannus toimintolaskentaa soveltaen. Tutkimuksen
tavoite oli selvittää lonkan tekonivelleikkauksen yksikkökustannus potilaan saapumisesta osastolle kotiuttamiseen
saakka. Kustannustiedot ja prosessikuvaus saatiin Kainuun keskussairaalasta Kajaanista. Näiden tietojen
pohjalta määriteltiin, mitä kustannuksia ja toimintoja lonkan tekonivelleikkaus vaatii. Opinnäytetyö liittyy Kateprojektiin,
jonka tavoitteena on ohjata ja motivoida kainuulaisia potilaita omahoidossaan aktiivisiksi.
Teoriaosuus käsittelee kuntataloutta yleisellä tasolla ja valtion osuutta kuntatalouden ohjauksessa. Tarkemmin
kerrotaan kuntien ja kuntayhtymien saamista verotuloista, valtionosuusjärjestelmästä sekä maksu- ja myyntituloista.
Suurin osa kuntien menoista johtuu peruspalvelujen tuottamisesta, joista noin 50 % on sosiaali- ja terveystoimen
menoja. Lisäksi käsitellään kuntien taloutta ohjaavan talousarvion ja -suunnitelman muodostumista, tilinpäätöstä
ja julkistalouden tunnuslukuja.
Lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään sosiaali- ja terveyspalveluja asukkailleen. Kunnat voivat järjestää palvelut
omana toimintanaan, olemalla jäsenenä kuntayhtymässä tai ostamalla palvelut muilta kunnilta tai yksityisiltä
palveluntuottajilta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa yleisin kustannuslaskentatapa on ylhäältä alaspäin toteutettava
laskenta. Kokonaiskustannukset kohdistetaan vaiheittain organisaation tulosalueille, osastoille tai toiminnoille ja
edelleen potilasryhmille tai hoidetuille potilaille.
Toimintolaskennan tavoitteena on tunnistaa organisaation toiminnot ja niiden väliset kytkennät. Sen avulla saadaan
ymmärrettävä kuva koko tuotanto- tai palveluketjusta. Resurssit kohdistetaan ajureiden avulla toiminnoille
ja edelleen laskentakohteelle. Toimintolaskentaa on alettu käyttämään kuntataloudessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Työssä tutustuttiin aiempiin toimintolaskentaa soveltaviin tutkimuksiin näillä alueilla.
Opinnäytetyön tavoite saavutettiin. Toimintolaskenta suoritettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Toimintoihin
perustuvan kustannuslaskennan lopputulos poikkesi verrattaessa tällä hetkellä käytössä olevaan ohjearvoon. Erot
laskelmassa johtuvat todennäköisesti laskentakohteen ajallisesta rajauksesta. Viitteelliseen ohjearvoon on otettu
huomioon useampia eri toimintoja hoitoprosessin alusta loppuun. Opinnäytetyön laskelmassa kustannukset otettiin
huomioon vain sairaalassaoloajalta eli potilaan saapumisesta hänen kotiuttamiseen saakka.