Kunnan verokertymien ennakoitavuus
Soikkeli, Saija (2008)
Soikkeli, Saija
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001291750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001291750
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kunnan verokertymien ennakoitavuutta. Keskeisenä ajatuksena oli
löytää tapoja, miten kunnan verotuloja voitaisiin ennakoida paremmin.
Työn teoriaosuudessa käsitellään Suomen verojärjestelmää sekä kunnan toimintaa. Verojärjestelmää työssä käsitellään
yleisesti ja syvällisemmin perehdytään kuntia koskeviin veroihin. Kunnan toiminnasta työssä käsitellään
sen tehtäviä, toimialoja sekä taloutta. Kunnan talouden tarkastelu on keskeisenä aiheena tämän työn teoriaosuudessa.
Verokertymien ennakoitavuuden kehittämiseksi toteutettiin kysely 32 Suomen kuntaan. Kysely tehtiin laadullisena
tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjekyselyä. Kysely lähetettiin eri kuntien talousasiantuntijoille,
kuten kunnanjohtajille, talouspäälliköille ja kamreereille. Kyselyn tavoitteena oli saada selville eri kuntien
erilaisia ennakointimenetelmiä sekä kuntien päättäjien ajatuksia ja mielipiteitä verokertymien ennakoitavuuden
vaikeudesta. Kysely lähetettiin marraskuussa vuonna 2007 ja vastausaikaa annettiin noin kaksi viikkoa. Määräaikaan
mennessä kyselyyn saapui vastauksia 15 kappaletta eli vastausprosentti oli 47 prosenttia. .
Tutkimuksen avulla selvisi, että monilla kunnilla on käytössään Suomen Kuntaliiton kehittämä veroennustekehikko
verokertymien ennakoinnin pohjana. Tätä veroennustekehikkoa kuitenkin täydennetään paikallisilla tiedoilla
ja muuttujilla. Lisäksi tutkimus osoitti, että oleellisia virheitä tai ongelmia verokertymien arvioinnissa tapahtuu
vain harvoin. Virheitä kuitenkin tapahtui lähinnä ulkopuolisten muutosten, kuten verolakien muutosten vuoksi.
Näin ollen Kajaanin kaupungin verotulojen arviointiin käyttämä ennustekehikko on hyvä, mutta sen käyttöön
tulee panostaa. Paikallisten muutosten realistinen arviointi niin väestön ja työllisyyden kehityksestä sekä elinkeinokeinoelämästä
helpottavat arviointia. Lisäksi ennakoimisessa tärkeää on huomioida myös valtakunnallinen kehitys.
löytää tapoja, miten kunnan verotuloja voitaisiin ennakoida paremmin.
Työn teoriaosuudessa käsitellään Suomen verojärjestelmää sekä kunnan toimintaa. Verojärjestelmää työssä käsitellään
yleisesti ja syvällisemmin perehdytään kuntia koskeviin veroihin. Kunnan toiminnasta työssä käsitellään
sen tehtäviä, toimialoja sekä taloutta. Kunnan talouden tarkastelu on keskeisenä aiheena tämän työn teoriaosuudessa.
Verokertymien ennakoitavuuden kehittämiseksi toteutettiin kysely 32 Suomen kuntaan. Kysely tehtiin laadullisena
tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjekyselyä. Kysely lähetettiin eri kuntien talousasiantuntijoille,
kuten kunnanjohtajille, talouspäälliköille ja kamreereille. Kyselyn tavoitteena oli saada selville eri kuntien
erilaisia ennakointimenetelmiä sekä kuntien päättäjien ajatuksia ja mielipiteitä verokertymien ennakoitavuuden
vaikeudesta. Kysely lähetettiin marraskuussa vuonna 2007 ja vastausaikaa annettiin noin kaksi viikkoa. Määräaikaan
mennessä kyselyyn saapui vastauksia 15 kappaletta eli vastausprosentti oli 47 prosenttia. .
Tutkimuksen avulla selvisi, että monilla kunnilla on käytössään Suomen Kuntaliiton kehittämä veroennustekehikko
verokertymien ennakoinnin pohjana. Tätä veroennustekehikkoa kuitenkin täydennetään paikallisilla tiedoilla
ja muuttujilla. Lisäksi tutkimus osoitti, että oleellisia virheitä tai ongelmia verokertymien arvioinnissa tapahtuu
vain harvoin. Virheitä kuitenkin tapahtui lähinnä ulkopuolisten muutosten, kuten verolakien muutosten vuoksi.
Näin ollen Kajaanin kaupungin verotulojen arviointiin käyttämä ennustekehikko on hyvä, mutta sen käyttöön
tulee panostaa. Paikallisten muutosten realistinen arviointi niin väestön ja työllisyyden kehityksestä sekä elinkeinokeinoelämästä
helpottavat arviointia. Lisäksi ennakoimisessa tärkeää on huomioida myös valtakunnallinen kehitys.