Voimaantuva työyhteisö Nurmijärven terveyskeskuksessa
Lehikoinen, Katja; Outinen, Sari (2010)
Lehikoinen, Katja
Outinen, Sari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001281655
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001281655
Tiivistelmä
Opinnäytetyö oli Nurmijärven terveyskeskuksen vuodeosastolle ja poliklinikalle sijoittuva kehittämistyö joka linkittyi Nurmijärven kunnan Voimaa-projektiin. Työn tavoitteena oli saada kyselylomakkeiden kautta tietoa Nurmijärven terveyskeskuksen henkilökunnan työssä viihtymisestä sekä jaksamisesta. Työmme toimii mittarina Voimaa-projektista saadulle hyödylle.
Työhyvinvointi koettiin kaiken kaikkiaan hyväksi. Hyvinä asioina olivat erityisesti työyhteisössä vallitseva ilmapiiri ja avoin keskustelu sekä joustavuus. Esimiestyöskentely oli kiitettävää. Omaa työtä ja osaamista arvostettiin ja koulutuksiin päästiin osallistumaan. Tutkimuksen tuloksena työssä jaksamiseen vaikuttavat tekijät pysyivät samana kuin ensimmäisessä kyselyssä. Tutkimuksesta voidaan todeta, että työhyvinvointi on myös kokonaisvaltaista hyvinvointia henkilökohtaisella tasolla. Työssä jaksamiseen vaikuttivat vastaajien mielestä oma hyvinvointi, jossa työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa keskenään. Sisäisiksi voimavaroiksi koettiin omat henkilökohtaiset voimavarat sekä oma motivoituneisuus työhön. Koulutuksen myötä henkilökunta on kiinnittänyt enemmän huomiota voimavaroihinsa ja näin voimavaroja osataan käyttää enemmän hyödyksi. Tämä on lisännyt motivaatiota selkeästi. Palautteen antaminen ja saaminen koettiin ristiriitaisesti, mutta sitä pidettiin tärkeänä. Työntekijät toivoivat enemmän tukea keskinäiseen viestintään ja palautteen antoon.
Voimaantumisen määrittely koettiin hankalaksi, mutta määritelmälle tarjottiin paljon voimaanuttavia kuvauksia. Osa mielsi voimaantumisen keinotekoiseksi. Voimaa-projektin koettiin antavan välineet itsensä ja työyhteisön kehittämiseen, sekä antoi paljon ajattelun aihetta.
Kehitettävinä asioina nähtiin työn fyysinen ja henkinen kuormittamisen vähentäminen, joita olivat kiireen ja työmäärän hallinta, työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen sekä henkilökunnan oikea mitoitus. Työhyvinvointia toivottiin kehitettävän mm. yhteisillä vapaa-ajan ohjelmilla. Voimaa-projektia toivottiin jatkettavan, koska siitä oli todistettavasti hyötyä rakentavan palautteen annossa, sekä tietoisesti huomion kiinnittäminen niin omaan asenteeseen kuin sen vaikutuksesta toisiin työntekijöihin sekä sitä kautta työyhteisössä vallitsevaan ilmapiiriin. Edelleen kuitenkin positiiviseksi asiaksi työssä jaksamiselle mainittiin hyvät työkaverit, työnvaihtelevuus, me-henki sekä työpaikan hyvä ilmapiiri.
Asiasanat Työhyvinvointi, työyhteisön kehittäminen, voimaantuva työyhteisö.
Työhyvinvointi koettiin kaiken kaikkiaan hyväksi. Hyvinä asioina olivat erityisesti työyhteisössä vallitseva ilmapiiri ja avoin keskustelu sekä joustavuus. Esimiestyöskentely oli kiitettävää. Omaa työtä ja osaamista arvostettiin ja koulutuksiin päästiin osallistumaan. Tutkimuksen tuloksena työssä jaksamiseen vaikuttavat tekijät pysyivät samana kuin ensimmäisessä kyselyssä. Tutkimuksesta voidaan todeta, että työhyvinvointi on myös kokonaisvaltaista hyvinvointia henkilökohtaisella tasolla. Työssä jaksamiseen vaikuttivat vastaajien mielestä oma hyvinvointi, jossa työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa keskenään. Sisäisiksi voimavaroiksi koettiin omat henkilökohtaiset voimavarat sekä oma motivoituneisuus työhön. Koulutuksen myötä henkilökunta on kiinnittänyt enemmän huomiota voimavaroihinsa ja näin voimavaroja osataan käyttää enemmän hyödyksi. Tämä on lisännyt motivaatiota selkeästi. Palautteen antaminen ja saaminen koettiin ristiriitaisesti, mutta sitä pidettiin tärkeänä. Työntekijät toivoivat enemmän tukea keskinäiseen viestintään ja palautteen antoon.
Voimaantumisen määrittely koettiin hankalaksi, mutta määritelmälle tarjottiin paljon voimaanuttavia kuvauksia. Osa mielsi voimaantumisen keinotekoiseksi. Voimaa-projektin koettiin antavan välineet itsensä ja työyhteisön kehittämiseen, sekä antoi paljon ajattelun aihetta.
Kehitettävinä asioina nähtiin työn fyysinen ja henkinen kuormittamisen vähentäminen, joita olivat kiireen ja työmäärän hallinta, työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen sekä henkilökunnan oikea mitoitus. Työhyvinvointia toivottiin kehitettävän mm. yhteisillä vapaa-ajan ohjelmilla. Voimaa-projektia toivottiin jatkettavan, koska siitä oli todistettavasti hyötyä rakentavan palautteen annossa, sekä tietoisesti huomion kiinnittäminen niin omaan asenteeseen kuin sen vaikutuksesta toisiin työntekijöihin sekä sitä kautta työyhteisössä vallitsevaan ilmapiiriin. Edelleen kuitenkin positiiviseksi asiaksi työssä jaksamiselle mainittiin hyvät työkaverit, työnvaihtelevuus, me-henki sekä työpaikan hyvä ilmapiiri.
Asiasanat Työhyvinvointi, työyhteisön kehittäminen, voimaantuva työyhteisö.