"…HILJAINEN RAPORTOINTI ON TULLUT JÄÄDÄKSEEN…" : Sairaanhoitajien kokemuksia hiljaisesta raportoinnista Kainuun keskussairaalan teho-osastolla
Kyllönen, Kirsi; Korhonen, Minna (2010)
Kyllönen, Kirsi
Korhonen, Minna
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001211454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001211454
Tiivistelmä
Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen on valtakunnallisesti määritetyillä ydintiedoilla kirjaamista sähköiseen potilas-tietojärjestelmään. Hiljainen raportointi on sitä, että hoitaja lukee niiden potilaiden potilasasiakirjat, joita hän hoitaa työvuoronsa aikana. Tehohoitotyössä työskennellään kriittisessä tilassa olevien potilaiden kanssa, missä elämän säilyttäminen korostuu yksilöllisesti potilaan näkökulmasta.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli antaa tietoa Kainuun keskussairaalan teho-osastolle hiljaisen raportoinnin onnistumisesta ja esittää mahdollisia kehittämistarpeita siihen. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, miten rakenteisen kirjaamisen mukainen hiljaisen raportoinnin käyttöönotto on onnistunut ja mitä kehitettävää siinä on.
Opinnäytetyömme oli laadullis-määrällinen kyselytutkimus. Kysymykset laadimme kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuskohteena olivat Kainuun keskussairaalan teho-osaston sairaanhoitajat (n=16), vastausprosentti 50 %. Opinnäytetyömme tutkimustehtävät olivat: 1. Miten rakenteisen kirjaamisen mukainen hiljainen raportointi on sairaanhoitajien mielestä onnistunut Kainuun keskussairaalan teho-osastolla? 2. Mitä kehitettävää rakenteisen kirjaamisen mukaisessa hiljaisessa raportoinnissa sairaanhoitajien mielestä Kainuun keskussairaalan teho-osastolla on?
Tutkimustuloksista ilmeni, että hiljaisen raportoinnin käyttöönotto oli sujunut teho-osastolla hyvin eikä se ollut vaikuttanut negatiivisesti työntekijöiden väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Kehittämistarpeena nähtiin raportointitilanteen ohjeistaminen ja yhdenmukaistaminen. Kukaan kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista ei halunnut palata entiseen raportointimalliin.
Jatkotutkimusaiheina ehdotamme kyselyn toteuttamista toisenlaisessa yksikössä niin, että saataisiin selville olisiko kyseisellä osastolla erilaisia kokemuksia hiljaisen raportoinnin onnistumisesta. Mielestämme kysely tulisi uusia teho-osastolla vuoden-kahden sisään, jotta nähtäisiin onko kehittämistarpeisiin vastattu. Muiden ammattiryhmien kirjaukset eivät vastaajien mukaan olleet aina ajan tasalla, joten olisi aiheellista tutkia miten heidät saataisiin kirjaamaan välittömästi. Lisäksi olisi aiheellista tutkia, miten sairaanhoitajakoulutuksessa huomioidaan hiljainen raportointi.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli antaa tietoa Kainuun keskussairaalan teho-osastolle hiljaisen raportoinnin onnistumisesta ja esittää mahdollisia kehittämistarpeita siihen. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, miten rakenteisen kirjaamisen mukainen hiljaisen raportoinnin käyttöönotto on onnistunut ja mitä kehitettävää siinä on.
Opinnäytetyömme oli laadullis-määrällinen kyselytutkimus. Kysymykset laadimme kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuskohteena olivat Kainuun keskussairaalan teho-osaston sairaanhoitajat (n=16), vastausprosentti 50 %. Opinnäytetyömme tutkimustehtävät olivat: 1. Miten rakenteisen kirjaamisen mukainen hiljainen raportointi on sairaanhoitajien mielestä onnistunut Kainuun keskussairaalan teho-osastolla? 2. Mitä kehitettävää rakenteisen kirjaamisen mukaisessa hiljaisessa raportoinnissa sairaanhoitajien mielestä Kainuun keskussairaalan teho-osastolla on?
Tutkimustuloksista ilmeni, että hiljaisen raportoinnin käyttöönotto oli sujunut teho-osastolla hyvin eikä se ollut vaikuttanut negatiivisesti työntekijöiden väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Kehittämistarpeena nähtiin raportointitilanteen ohjeistaminen ja yhdenmukaistaminen. Kukaan kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista ei halunnut palata entiseen raportointimalliin.
Jatkotutkimusaiheina ehdotamme kyselyn toteuttamista toisenlaisessa yksikössä niin, että saataisiin selville olisiko kyseisellä osastolla erilaisia kokemuksia hiljaisen raportoinnin onnistumisesta. Mielestämme kysely tulisi uusia teho-osastolla vuoden-kahden sisään, jotta nähtäisiin onko kehittämistarpeisiin vastattu. Muiden ammattiryhmien kirjaukset eivät vastaajien mukaan olleet aina ajan tasalla, joten olisi aiheellista tutkia miten heidät saataisiin kirjaamaan välittömästi. Lisäksi olisi aiheellista tutkia, miten sairaanhoitajakoulutuksessa huomioidaan hiljainen raportointi.