Maturity modelling as a catalyst for IT continuity management implementation in a large company
Syrjänen, Kimmo (2009)
Syrjänen, Kimmo
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001201420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001201420
Tiivistelmä
Kypsyysmalli jatkuvuussuunnittelun käyttöönoton katalyyttinä suuressa yrityksessä
Opinnäytetyöni kuvaa jatkuvuuden hallinnan kypsyysmallin sekä esittää kypsyysmallin käytön konkreettisia hyötyjä organisaatiolle, joka on suuri suomalainen teknologia-alan yritys. Koska kohdeyrityksen toiminta on erittäin riippuvainen informaatiojärjestelmäpalvelujen saatavuudesta, panostaa se merkittävästi jatkuvuussuunnitteluun osana toiminnan turvaamista. Jatku-vuussuunnittelun tehtävä on tunnistaa liiketoiminnan tarpeet ja tarjota sellaisia ratkaisuja, jotka varmistavat liiketoiminnan jatkuvuuden vaikka tietojärjestelmään kohdistuisi merkittäviä häiriöitä ja tuhoja. Kun kohteena on laaja IT-organisaatio ja huomattava määrä tietojärjestelmiä, on perusteltua luoda jatkuvuuden hallintamalli johtamaan jatkuvuussuunnittelua tavoitteellisesti ja systemaattisesti.
Opinnäytetyön kohdeorganisaatiossa otettiin vuonna 2007 käyttöön jatkuvuuden hallinnan kypsyysmittaristo. Kypsyysmittaristo on yhdistelmä kansainvälisiä jatkuvuuden hallintastandardeja, prosessien kypsyysmittaristoja sekä IT-hallinnan malleja yhdistettyinä yhteen mittaristoon ja sen käyttötapaan. Opinnäytetyössä esitetään taustat ja tarpeet kypsyysmittaristolle sekä sen periaatteet ja käyttötapaukset. Varsinaisen ytimen muodostaa kypsyysmittariston hyötyanalyysi, jossa mittaristosta saatuja hyötyjä on arvioitu viidellä eri ulottuvuudella: IT-palveluhallinnan, IT-linjayksikköjen, IT-hallinnan, liiketoiminnan riskienhallinnan sekä yksilön kautta.
Tutkimuksessa kerättiin faktoja, missä määrin ja miten jatkuvuuden hallinnan kypsyysmalli on edistänyt jatkuvuussuunnittelua ja toiminnan jatkuvuuden turvaamista. Tämän kypsyysmallin perusteorian mukaan todellinen kypsyys voidaan todentaa vasta, kun voidaan osoittaa raken-nettujen ratkaisujen toimivuus käytännössä.
Tutkimuksen tulokset perustuvat toiminnalliseen tietoon: raportteihin palvelutasoista, poikkeamista sekä jatkuvuussuunnittelun tilasta. Myös keskustelut alan asiantuntijaverkoston kanssa on tuonut merkittävää tietoa teorian toteutuksesta. Teoreettinen viitekehys on perustunut alan standardien ja parhaiden käytäntöjen analyysiin (liite 1), sekä systemaattiseen toimintatutkimukseen. Laaja materiaali on mahdollistanut analyysin sille, miten kypsyysmalli korreloi todellisen kyvykkyyden kanssa. Tutkimukseen liittyvän toiminnallisen tiedon luottamuksellisuudesta johtuen esitetyt tulokset on rajattu uuden menetelmän kuvaukseen ja uusien toiminnallisten mallien esittämiseen, joiden käyttökelpoisuus ja hyöty on käytännössä testattu ja kuvattu. Menettely on mahdollistanut opinnäytetyön julkistamisen.
Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on suunnittelututkimus, sekä lisäksi siihen liittyvä toimintatutkimus. Menetelminä suunnittelu- ja toimintatutkimus ovat melko vakiintuneita tietojärjestelmien tutkimusperinteessä, artefaktien, toteutusten ja käsitteistön kehittämisessä sekä uuden osaamisen tuottamisessa erityisesti tietojärjestelmien alueilla.
Opinnäytetyöni kuvaa jatkuvuuden hallinnan kypsyysmallin sekä esittää kypsyysmallin käytön konkreettisia hyötyjä organisaatiolle, joka on suuri suomalainen teknologia-alan yritys. Koska kohdeyrityksen toiminta on erittäin riippuvainen informaatiojärjestelmäpalvelujen saatavuudesta, panostaa se merkittävästi jatkuvuussuunnitteluun osana toiminnan turvaamista. Jatku-vuussuunnittelun tehtävä on tunnistaa liiketoiminnan tarpeet ja tarjota sellaisia ratkaisuja, jotka varmistavat liiketoiminnan jatkuvuuden vaikka tietojärjestelmään kohdistuisi merkittäviä häiriöitä ja tuhoja. Kun kohteena on laaja IT-organisaatio ja huomattava määrä tietojärjestelmiä, on perusteltua luoda jatkuvuuden hallintamalli johtamaan jatkuvuussuunnittelua tavoitteellisesti ja systemaattisesti.
Opinnäytetyön kohdeorganisaatiossa otettiin vuonna 2007 käyttöön jatkuvuuden hallinnan kypsyysmittaristo. Kypsyysmittaristo on yhdistelmä kansainvälisiä jatkuvuuden hallintastandardeja, prosessien kypsyysmittaristoja sekä IT-hallinnan malleja yhdistettyinä yhteen mittaristoon ja sen käyttötapaan. Opinnäytetyössä esitetään taustat ja tarpeet kypsyysmittaristolle sekä sen periaatteet ja käyttötapaukset. Varsinaisen ytimen muodostaa kypsyysmittariston hyötyanalyysi, jossa mittaristosta saatuja hyötyjä on arvioitu viidellä eri ulottuvuudella: IT-palveluhallinnan, IT-linjayksikköjen, IT-hallinnan, liiketoiminnan riskienhallinnan sekä yksilön kautta.
Tutkimuksessa kerättiin faktoja, missä määrin ja miten jatkuvuuden hallinnan kypsyysmalli on edistänyt jatkuvuussuunnittelua ja toiminnan jatkuvuuden turvaamista. Tämän kypsyysmallin perusteorian mukaan todellinen kypsyys voidaan todentaa vasta, kun voidaan osoittaa raken-nettujen ratkaisujen toimivuus käytännössä.
Tutkimuksen tulokset perustuvat toiminnalliseen tietoon: raportteihin palvelutasoista, poikkeamista sekä jatkuvuussuunnittelun tilasta. Myös keskustelut alan asiantuntijaverkoston kanssa on tuonut merkittävää tietoa teorian toteutuksesta. Teoreettinen viitekehys on perustunut alan standardien ja parhaiden käytäntöjen analyysiin (liite 1), sekä systemaattiseen toimintatutkimukseen. Laaja materiaali on mahdollistanut analyysin sille, miten kypsyysmalli korreloi todellisen kyvykkyyden kanssa. Tutkimukseen liittyvän toiminnallisen tiedon luottamuksellisuudesta johtuen esitetyt tulokset on rajattu uuden menetelmän kuvaukseen ja uusien toiminnallisten mallien esittämiseen, joiden käyttökelpoisuus ja hyöty on käytännössä testattu ja kuvattu. Menettely on mahdollistanut opinnäytetyön julkistamisen.
Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on suunnittelututkimus, sekä lisäksi siihen liittyvä toimintatutkimus. Menetelminä suunnittelu- ja toimintatutkimus ovat melko vakiintuneita tietojärjestelmien tutkimusperinteessä, artefaktien, toteutusten ja käsitteistön kehittämisessä sekä uuden osaamisen tuottamisessa erityisesti tietojärjestelmien alueilla.