Työntekijöiden työn imun kokemukset ja sitä selittävät tekijät : Tapaustutkimus: Kone Hyvinkää ja Keilaniemi
Hannula, Aurora; Välimäki, Roosa (2009)
Hannula, Aurora
Välimäki, Roosa
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912288532
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912288532
Tiivistelmä
Työelämän vaatimukset tiukentuvat jatkuvasti. Viimeaikaisten työhyvinvointitutkimusten tulokset ovat olleet negatiivisia ja niissä on korostunut erityisesti henkinen pahoinvointi. Samaan aikaan työpaikoilla on kuitenkin myös henkilöitä, jotka kokevat työnteon mielekkääksi ja työilmapiirin mukavaksi ja vapautuneeksi. Työhyvinvointi on muutakin kuin työhyvinvointiongelmien puuttumista, ja tässä opinnäytetyössä käsitellään asioita, jotka eivät vain ehkäise työuupumusta, vaan nostavat voimavarat pinnalle. Työn kuormitustekijöistä työuupumukseen vievä selitysmalli ei ole riittävä hyvinvoinnin kokonaisuutta kuvatessa.
Positiivisesta työhyvinvoinnin voimasta käytetään tässä opinnäytetyössä käsitettä työn imu, joka on ollut kasvavan mielenkiinnon kohteena 2000-luvulla tehdyissä työhyvinvointitutkimuksissa. Työn imu on aitoa ja positiivista työssä koettua hyvinvointia kuvaava suhteellisen pysyväluonteinen tunne- ja motivaatiotila, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja työhön uppoutuminen. Työn imun kokemuksia tutkitaan työn vaatimusten ja voimavarojen avulla. Voimavaroihin panostaminen on erittäin tärkeää muutostilanteissa ja silloin, kun työpaikan hyvät käytännöt ja vahvuudet ovat koetteilla esimerkiksi taantuman aikana
Empiirisen tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, kokevatko työntekijät kohdeorganisaatiossa työn imua ja mitkä tekijät vaikuttavat työn imun kokemiseen kohdeorganisaation eli Koneen Hyvinkään ja Keilaniemen yksiköissä. Samalla pyrittiin selvittämään, minkälaiset työn voimavarat ja vaatimukset vaikuttavat työn imuun ja työstressiin kohdeorganisaatiossa. Tutkimuksen kohderyhmä koostui työuran alkupuolella olevista työntekijöistä. Opinnäytetyössä keskitytään nimenomaan työperäisiin työn imua lisääviin asioihin. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena puolistrukturoituna haastattelututkimuksena helmi-maaliskuussa 2009. Haastateltavia oli yhteensä kahdeksan, joista neljä työskenteli Hyvinkään ja neljä Keilaniemen yksikössä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että Hyvinkään haastateltavista kaikki kokivat työn imua ja Keilaniemen haastateltavista kaksi koki työn imua. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että tärkeimpiä voimavaroja haastateltaville olivat työn sisältö, onnistumiset, ihmissuhteet ja esimiestyö. Merkittävimpiä vaatimuksia haastateltaville olivat kiire, liian suuri työn määrä ja ajanpuute. Toisin kuin työn voimavarat, työn vaatimukset olivat haastateltaville hyvin yksilöllisiä. Työn imun kehittämiseksi tehtävien muutosten ei välttämättä tarvitse olla suuria, mutta ne voivat vaikuttaa työhyvinvointiin, työarkeen ja tuloksellisuuteen mullistavasti ja saada työyhteisöt kukoistamaan.
Positiivisesta työhyvinvoinnin voimasta käytetään tässä opinnäytetyössä käsitettä työn imu, joka on ollut kasvavan mielenkiinnon kohteena 2000-luvulla tehdyissä työhyvinvointitutkimuksissa. Työn imu on aitoa ja positiivista työssä koettua hyvinvointia kuvaava suhteellisen pysyväluonteinen tunne- ja motivaatiotila, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja työhön uppoutuminen. Työn imun kokemuksia tutkitaan työn vaatimusten ja voimavarojen avulla. Voimavaroihin panostaminen on erittäin tärkeää muutostilanteissa ja silloin, kun työpaikan hyvät käytännöt ja vahvuudet ovat koetteilla esimerkiksi taantuman aikana
Empiirisen tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, kokevatko työntekijät kohdeorganisaatiossa työn imua ja mitkä tekijät vaikuttavat työn imun kokemiseen kohdeorganisaation eli Koneen Hyvinkään ja Keilaniemen yksiköissä. Samalla pyrittiin selvittämään, minkälaiset työn voimavarat ja vaatimukset vaikuttavat työn imuun ja työstressiin kohdeorganisaatiossa. Tutkimuksen kohderyhmä koostui työuran alkupuolella olevista työntekijöistä. Opinnäytetyössä keskitytään nimenomaan työperäisiin työn imua lisääviin asioihin. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena puolistrukturoituna haastattelututkimuksena helmi-maaliskuussa 2009. Haastateltavia oli yhteensä kahdeksan, joista neljä työskenteli Hyvinkään ja neljä Keilaniemen yksikössä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että Hyvinkään haastateltavista kaikki kokivat työn imua ja Keilaniemen haastateltavista kaksi koki työn imua. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että tärkeimpiä voimavaroja haastateltaville olivat työn sisältö, onnistumiset, ihmissuhteet ja esimiestyö. Merkittävimpiä vaatimuksia haastateltaville olivat kiire, liian suuri työn määrä ja ajanpuute. Toisin kuin työn voimavarat, työn vaatimukset olivat haastateltaville hyvin yksilöllisiä. Työn imun kehittämiseksi tehtävien muutosten ei välttämättä tarvitse olla suuria, mutta ne voivat vaikuttaa työhyvinvointiin, työarkeen ja tuloksellisuuteen mullistavasti ja saada työyhteisöt kukoistamaan.