NÄKYVÄKSI JA LÄPINÄKYVÄKSI : laadunhallintajärjestelmän kehittäminen lastensuojelulaitoksessa
Hämäläinen, Sanna (2009)
Hämäläinen, Sanna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912168115
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912168115
Tiivistelmä
Hämäläinen, Sanna. Näkyväksi ja läpinäkyväksi – laadunhallintajärjestelmän kehittäminen lastensuojelulaitoksessa. Järvenpää, syksy 2009, 77 s.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi (ylempi AMK).
Kehittämistyönä oli laatujärjestelmän rakentaminen ja käyttöön ottaminen Kalliolan Setlementin lastensuojeluorganisaatioon kuuluvassa Kilon nuorisokodissa, Espoossa. Tarkoituksena oli luoda kasvatus- ja ohjaustoimintaan arvioivia mittareita ja palautejärjestelmiä, joiden avulla toimintaa voidaan tarkastella, arvioida ja kehittää edelleen. Tavoitteena oli, että laatujärjestelmän kehittäminen osoittaa sijaishuoltopalvelun korkean laadun tekemällä toiminnan näkyväksi ja läpinäkyväksi. Johdonmukainen ja säännöllinen laadun arviointi antaa työntekijöille mahdollisuuden osallistua työn kehittämiseen ja varmistaa toiminnan tarkoituksenmukaisuuden.
Laadunhallintajärjestelmän kehittäminen oli luonteeltaan laadullinen. Kehittäminen tehtiin toimintatutkimuksen lähtökohtien mukaisesti. Toimintatutkimuksen menetelmänä käytettiin kehittävän työntutkimuksen mallia. Kehittämisessä erilaiset ryhmätyön muodot, kuten ryhmäkeskustelu ja pienryhmätyöskentely olivat avainasemassa. Ryhmäkeskustelut nauhoitettiin videokameralla tai ääninauhurilla ja niiden pohjalta tehtiin muistiinpanoja. Prosessissa tärkeänä apuna oli kehittämispäiväkirja, jossa kehittäjä-tutkija analysoi prosessin eri vaiheessa ilmeneviä omia ajatuksiaan, työryhmän työskentelyn ilmapiiriä ja asennetta sekä kokosi yhteen työryhmän keskusteluissa tuottamaa aineistoa. Kehittämispäiväkirjaan kirjattujen ajatusten ja havaintojen pohjalta suunniteltiin kehittämisprosessin kulkua eteenpäin vaihe kerrallaan.
Kehittämistyön tuloksena lastensuojelulaitos sai konkreettisia työvälineitä kasvatus- ja ohjaustoiminnan arvioimiseen. Toimintaa arvioimaan kehitettiin kausiarviointi menetelmä, jossa otetaan huomioon asiakkaan, palvelun ostajan ja työntekijän näkökulma. Kausiarvioinnin lisäksi kehitettiin ja selkeytettiin myös muita jo olemassa olevia tapoja arvioida toiminnan tehokkuutta. Kehittämistyön tuloksena jo aiemmin tehty laatukäsikirja tuli entistä paremmin osaksi perustyötä ja sen rooli yhtenäisten työtapojen selkeyttäjänä vahvistui. Työyhteisön asenne ja tietous laatutyöhön kasvoi merkittävästi. Kilon nuorisokodissa tehty kehittämistyö toimii pilottihankkeena muille Kalliolan Setlementin lastensuojelulaitoksille.
Asiasanat: lastensuojelu, sijaishuolto, laadunhallinta, kehittäminen
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi (ylempi AMK).
Kehittämistyönä oli laatujärjestelmän rakentaminen ja käyttöön ottaminen Kalliolan Setlementin lastensuojeluorganisaatioon kuuluvassa Kilon nuorisokodissa, Espoossa. Tarkoituksena oli luoda kasvatus- ja ohjaustoimintaan arvioivia mittareita ja palautejärjestelmiä, joiden avulla toimintaa voidaan tarkastella, arvioida ja kehittää edelleen. Tavoitteena oli, että laatujärjestelmän kehittäminen osoittaa sijaishuoltopalvelun korkean laadun tekemällä toiminnan näkyväksi ja läpinäkyväksi. Johdonmukainen ja säännöllinen laadun arviointi antaa työntekijöille mahdollisuuden osallistua työn kehittämiseen ja varmistaa toiminnan tarkoituksenmukaisuuden.
Laadunhallintajärjestelmän kehittäminen oli luonteeltaan laadullinen. Kehittäminen tehtiin toimintatutkimuksen lähtökohtien mukaisesti. Toimintatutkimuksen menetelmänä käytettiin kehittävän työntutkimuksen mallia. Kehittämisessä erilaiset ryhmätyön muodot, kuten ryhmäkeskustelu ja pienryhmätyöskentely olivat avainasemassa. Ryhmäkeskustelut nauhoitettiin videokameralla tai ääninauhurilla ja niiden pohjalta tehtiin muistiinpanoja. Prosessissa tärkeänä apuna oli kehittämispäiväkirja, jossa kehittäjä-tutkija analysoi prosessin eri vaiheessa ilmeneviä omia ajatuksiaan, työryhmän työskentelyn ilmapiiriä ja asennetta sekä kokosi yhteen työryhmän keskusteluissa tuottamaa aineistoa. Kehittämispäiväkirjaan kirjattujen ajatusten ja havaintojen pohjalta suunniteltiin kehittämisprosessin kulkua eteenpäin vaihe kerrallaan.
Kehittämistyön tuloksena lastensuojelulaitos sai konkreettisia työvälineitä kasvatus- ja ohjaustoiminnan arvioimiseen. Toimintaa arvioimaan kehitettiin kausiarviointi menetelmä, jossa otetaan huomioon asiakkaan, palvelun ostajan ja työntekijän näkökulma. Kausiarvioinnin lisäksi kehitettiin ja selkeytettiin myös muita jo olemassa olevia tapoja arvioida toiminnan tehokkuutta. Kehittämistyön tuloksena jo aiemmin tehty laatukäsikirja tuli entistä paremmin osaksi perustyötä ja sen rooli yhtenäisten työtapojen selkeyttäjänä vahvistui. Työyhteisön asenne ja tietous laatutyöhön kasvoi merkittävästi. Kilon nuorisokodissa tehty kehittämistyö toimii pilottihankkeena muille Kalliolan Setlementin lastensuojelulaitoksille.
Asiasanat: lastensuojelu, sijaishuolto, laadunhallinta, kehittäminen