Kokemuksia tradenomikoulutuksesta
Räty, Maarit; Hytönen, Ansa (2009)
Räty, Maarit
Hytönen, Ansa
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912147854
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912147854
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja on Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry. Toimeksiantajan toivomuksesta opinnäytetyössä tarkastellaan kahdesta eri ammattikorkeakoulusta valmistuneiden tradenomien mielipiteitä koulutuksesta ja sen antamasta pohjasta ammatissa toimimiseen. Ammattikorkeakoulut, joista haastateltavat ovat valmistuneet, ovat Jyväskylän ja Mikkelin ammattikorkeakoulut. Pyrkimys ei ole vertailla ammattikorkeakouluja keskenään. Tutkimuksella halutaan saada tietoa koulutuksen mahdollisista kehittämistarpeista opiskelijoiden ja työelämän kannalta. Tutkimusongelmaksi muodostui: Millaisena haastateltavat kokevat tradenomikoulutuksen ja sen vastaavuuden työelämän tarpeisiin?
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus, koska jo ennalta tiedettiin vastausten olevan monitahoisia. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelujen avulla. Työ on rajattu siten, että siinä käsitellään lähinnä taloushallinnon opintoja. Haastateltavien tuli olla joko noin vuosi tai yli neljä vuotta sitten valmistuneita. Heillä tuli olla opintoja myös muista suuntautumisvaihtoehdoista. Kysymykset jaoteltiin aihekokonaisuuksiksi, jotka muodostivat haastattelun rungon. Tutkimusmenetelmän avulla pyrittiin saamaan esiin uusia näkökantoja koulutuksesta.
Haastatellut tradenomit ovat mukana työelämässä ja he voivat arvioida koulutusta myös työelämän tarpeiden kannalta. He ovat yleisesti koulutukseen tyytyväisiä, mutta kehitettävää löytyy vielä. Tut-kimuksessa esiin nousseet osa-alueet ovat ohjaus, opintojaksot, opetus, koulutus ja työelämä sekä vaikutusmahdollisuus. Tuloksista ilmeni, että ohjausta kaivataan lisää. Opintojaksojen tarjontaan ollaan tyytyväisiä, mutta niiden ajoituksissa olisi jonkun verran parantamisen varaa. Opettajien asiantuntijuutta pidetään erittäin hyvänä, mutta joidenkin opetustapa ja käyttämät opetusmenetelmät eivät miellyttäneet. Haastateltavat toivovat koulutukseen lisää käytännönläheisyyttä, jotta se vastaisi paremmin työelämän tarpeita. He eivät kokeneet pystyneensä vaikuttamaan koulutuksen kehitykseen opiskeluaikanaan.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus, koska jo ennalta tiedettiin vastausten olevan monitahoisia. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelujen avulla. Työ on rajattu siten, että siinä käsitellään lähinnä taloushallinnon opintoja. Haastateltavien tuli olla joko noin vuosi tai yli neljä vuotta sitten valmistuneita. Heillä tuli olla opintoja myös muista suuntautumisvaihtoehdoista. Kysymykset jaoteltiin aihekokonaisuuksiksi, jotka muodostivat haastattelun rungon. Tutkimusmenetelmän avulla pyrittiin saamaan esiin uusia näkökantoja koulutuksesta.
Haastatellut tradenomit ovat mukana työelämässä ja he voivat arvioida koulutusta myös työelämän tarpeiden kannalta. He ovat yleisesti koulutukseen tyytyväisiä, mutta kehitettävää löytyy vielä. Tut-kimuksessa esiin nousseet osa-alueet ovat ohjaus, opintojaksot, opetus, koulutus ja työelämä sekä vaikutusmahdollisuus. Tuloksista ilmeni, että ohjausta kaivataan lisää. Opintojaksojen tarjontaan ollaan tyytyväisiä, mutta niiden ajoituksissa olisi jonkun verran parantamisen varaa. Opettajien asiantuntijuutta pidetään erittäin hyvänä, mutta joidenkin opetustapa ja käyttämät opetusmenetelmät eivät miellyttäneet. Haastateltavat toivovat koulutukseen lisää käytännönläheisyyttä, jotta se vastaisi paremmin työelämän tarpeita. He eivät kokeneet pystyneensä vaikuttamaan koulutuksen kehitykseen opiskeluaikanaan.