Bensiinien happiyhdisteiden määritys kaasukromatografisesti
Lindstrom, Essi (2009)
Lindstrom, Essi
Turun ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912107635
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912107635
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä otettiin käyttöön uusi kaasukromatografi happiyhdisteiden määrittämiseksi Neste Oilin Naantalin jalostamolla. Laboratorio toimii jalostamon laadunvalvontalaboratoriona.
Työn tarkoituksena oli käyttöönottaa uusi laite, jolla pystytään määrittämään raskaita C8-eettereitä. Nämä THxEE-yhdisteet kuuluvat bioyhdisteisiin, jotka ovat yritykselle taloudellisesti tärkeitä valtion subvention riippuessa bensiinin ympäristöystävällisyydestä.
Käyttöön ottamallani kaasukromatografilla määritetään happiyhdisteitä. Määritys tehdään tavallisella analysaattorilla, johon on asennettu erityinen reaktori. Yhdisteet pilkotaan ensin reaktorin mikrokrakkausreaktorissa. Hajotuksen ja pilkkomisen jälkeen näyte kulkeutuu reaktorin seuraavaan kohtaan, jossa hiilimonoksidista syntyy metaania. Detektori tunnistaa syntyneen metaanin, jonka signaali on verrannollinen hajotetun yhdisteen hapen pitoisuuteen.
Kaasukromatografin käyttöönotto onnistui ennalta suunnitellussa ajassa. Erilaisia testejä saatiin tehtyä riittävästi ja niiden avulla pystyttiin toteamaan, että analysaattori antaa oikeita ja toistettavia tuloksia.
Tekemieni testien perusteella päädyttiin käyttämään sisäisen standardin menetelmää, koska se antoi oikeita ja toistettavia tuloksia. Sisäisenä standardina päädyttiin käyttämään 1-propanolia.
Työn tarkoituksena oli käyttöönottaa uusi laite, jolla pystytään määrittämään raskaita C8-eettereitä. Nämä THxEE-yhdisteet kuuluvat bioyhdisteisiin, jotka ovat yritykselle taloudellisesti tärkeitä valtion subvention riippuessa bensiinin ympäristöystävällisyydestä.
Käyttöön ottamallani kaasukromatografilla määritetään happiyhdisteitä. Määritys tehdään tavallisella analysaattorilla, johon on asennettu erityinen reaktori. Yhdisteet pilkotaan ensin reaktorin mikrokrakkausreaktorissa. Hajotuksen ja pilkkomisen jälkeen näyte kulkeutuu reaktorin seuraavaan kohtaan, jossa hiilimonoksidista syntyy metaania. Detektori tunnistaa syntyneen metaanin, jonka signaali on verrannollinen hajotetun yhdisteen hapen pitoisuuteen.
Kaasukromatografin käyttöönotto onnistui ennalta suunnitellussa ajassa. Erilaisia testejä saatiin tehtyä riittävästi ja niiden avulla pystyttiin toteamaan, että analysaattori antaa oikeita ja toistettavia tuloksia.
Tekemieni testien perusteella päädyttiin käyttämään sisäisen standardin menetelmää, koska se antoi oikeita ja toistettavia tuloksia. Sisäisenä standardina päädyttiin käyttämään 1-propanolia.